Vaimoni Tiina lupasi että tuomme samalla uusia korttiaiheita näytille, joten niistä saa pienimuotoisen näyttelyn aikaiseksi myymälätilaan. Ainoa pieni pulma ilmeni sitten perjantai-iltana, kun huomasin että pitänee varmaan jatkaa vähän illasta maalauksen merkeissä jos aikoo uusia tauluja esitellä....
Tässä pieni mainos tapahtumasta... |
Loppujen lopuksi aamuun mennessä oli neljä uutta originaalia valmiina. Kuvan vasemmassa laidassa oleva punatulkkutaulu arvottiin tilaisuudessa. Tässä työpöytäni nimmareiden kirjoitusta varten... |
Tässä niitä edellisenä yönä viimeisteltyjä sitten on... Laitoin punaista näihin vähän reilummin kuin aikaisemmin.. |
Kuvassa korttikeräilijä Arja-Liisa Kopola hakemassa puumerkkejä uusimpiin korttihankintoihinsa. |
Ihmisiä alkoikin tulla heti kymmeneltä kiitettävästi sisään. Päivä vierähti nopeasti tuttujen kanssa rupatellessa, tosin tuo nimmari alkaa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän näyttämään (vale)lääkärin reseptimääräykseltä... Olen kyllä edelleenkin vuosien esilläolon jälkeen vähän ujo tai hämilläni näissä tilaisuuksissa, sillä itselleni tämä maalaaminen on työntekoa siinä missä nuorten opettaminen tai auton pohjatyötkin. Ihmeellisen paljon ihmiset arvostavat nykypäivänä käsityötaitoja, mikä tietenkin käsityöammattilaisesta tuntuu mukavaltakin. Viihdyn kuitenkin paremmin ruisku kourassa ja haalarit niskassa kuin puvuntakki päällä....
Kuvassa aikaisempien vuosien satoa, Markku Roiskon kokoelmista. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti