Tulilinnun maalausta

Tulilintu on sellaisenaan kohtuullisen helppo maalattava. Lisäsin vähän vaikeusastetta true-flames menetelmän yhdistämisellä lintulogoon. Onko tämä nyt sitten "FlameBird" Firebirdin sijaan??
Aluksi printtasin mallikuvan siinä koossa, missä asiakas sen halusi konepeittoon. Koska käytettävissä on vain A4-tulostin, niin kasasin kuvan useammasta tulosteesta.

Tässä tuloste aseteltuna paikalleen, jotta tilaajakin näkee mitä peltiin on tulossa...

Piirsin kotkan ohuelle paperille, josta tein sablonan käsin leikkaamalla...

Seuraavaksi ruiskutin valkoisen kotkahahmotelman sablonan läpi...

Kynäruiskuhahmotelma tehtiin vielä konepeiton ollessa kiinni autossa....

Onneksi auton omistaja, velipoika Pepe tuli piipahtamaan, niin saimme nostettua pellin maalaustelineelle. Kuvien maalaamisen yksi tärkeimpiä asioita on työasennon ergonomisuus. Pontiacin keula on niin matalalla, että konepeittoa olisi saanut maalata selkä mutkalla.

Liekkisablonat ja mallikuva. Olen itse tehnyt sablonat jo aikaisemmin. 

Liekkien maalaus alkaa ns. taustaliekin maalamisella, eli oranssinpunainen liekki joka on liekkikuvion taustalla maalataan ensin... 

Taustaliekki valmiina. Lisäsin tässä vaiheessa vähän kontrastia kotkakuvioon, sekä varjostin taustaliekkiä vähän irrottaakseni sen punaisesta perusväristä.

Keltainen liekki maalattuna. käytän mallikuvana aitoja liekkikuvia.

Kuvio viimeistelyä vaille. Liekkien saaminen tarpeeksi kirkkaiksi on ensiarvoisen tärkeää, jotta lopputulos on  silmään sopivan näköinen.

Käytin kaksi kokonaista päivää liekkilinnun tekemiseen, joten täytyy myöntää että kuvio oli melko kovatöinen. Huomiselle jäikin enää "FlameBirdin" viimeistely ja konepeiton lakkaus. Ihan mukavan piristävä projekti näin kesäloman loppupäiville....

Pontiacin pohjatöitä...

Ihan ensimmäiseksi kävin hakemassa autoon oikean sävyistä maalia. Firebird on maalattu tietojeni mukaan ainakin pari kolme kertaa, joten sävystä ei enää ollut täyttä selvyyttä.
Maalasin auton itse muistaakseni 1994 ensimmäisen kerran uudestaan, silloin Ferrarin punaiseksi. Alkuperäinen jenkkiväri oli viiden käyttövuoden jälkeen yllättävän huonossa kunnossa, ei tainnut kestää Suomen suolatalvia, sillä autossa oli ruostepilkkuja koko kyljen mitalta. Seuraavaksi auto maalattiin joskus 2004? jonkun muun toimesta. 2008 maalauksen muistan minäkin tarkasti, koska raidat maalattiin koululla oppilastyönä.

Taisi olla Johan Vehmas, joka raidat maalasi. Tässä menossa raitojen teippaus 2008 koululla.

Mutta itse sävyyn, auton sävy oli vaihtunut takaisin GM:n sävyyn. Mittasin sävyn ns. värimittarilla SP-Automaalit Oy:ssä Hyvinkäällä. Kun sävy oli saatu selville, siirsin auton maalaustilaani, johon se juuri ja juuri mahtui.

 Maalaustilani on mitoitettu lähinnä moottoripyörien ja yksittäisten esineiden maalaamiseen.

Ennen pohjustuksen aloittamista pesin keulan pari kertaa rasvanpoistoaineella

Konepeitto ja puskurin keskiosa rajattiin leveällä maalarinteipillä ennen hiontatöitä. Tämän jälkeen otin raidoista mallin maalarinteippiin.

Raidan paikan määritys menossa. Maalarinteipissä näkyy  raitojen reunojen paikat, joiden avulla raidasta saadaan puskuriin samanlevyiset ja kaltaiset.

Hioin keulan ensin P400 kuivahiontana koneella...

Lopuksi hioin keulan vielä vesihiontana P800 karkeudella. 

Itse suosin vesihiontaa lähes aina erikoismaalausten alle, mutta tästä on eriäviäkin mielipiteitä. Vesihionnan jälkeen poistin vielä suojateipit ja jätin auton kuivumaan yön ajaksi.

Varsinaisen erikoismaalauksen esikuvana käytän auton omaa, alkuperäistä firebird-logoa.

Lähes kaikissa muissa firebird-logoissa linnun pää on kääntyneenä eri suuntaan kuin tässä...

Työ jatkuu viikonlopun aikana erikoismaalauksen parissa....