Pari viikkoa sitten koulumme KV-koordinaattori Anssi Kovanen soitteli ja kertoi mahdollisuudesta osallistua CeBIT-tietotekniikkamessuille Hannoverissa. Mietin aluksi olenkohan oikea valinta messumatkalle, koska tietämykseni tietotekniikasta ei ole kovin ammattimaista, enemmänkin yritä ja kokeile-mallia.
Tartuin kuitenkin mielelläni tilaisuuteen, sillä en ole koskaan aikaisemmin ollut näin suurilla messuilla. Kun vielä sijainenkin järjestyi, niin päätös matkalle lähtemisestä oli helppoa.
Nousimme Helsinki-Vantaalta Lufwaffen(Lufthansan) koneeseen. Mukana Tavastian henkilökunnasta olivat
Tarja Koskinen,
Janne Kalmari,
Petteri Pyykkönen sekä minä. Pilotin täytyi olla entisiä Lufwaffen pilotteja, niin roimasti hän räimäisi koneen taivaalle. Seuraava nousun jälkeen muistamani hetki olikin ruokatarjoilu.
 |
| Tässä lihapullat, siis nuo harmaat... |
 |
| Jannen ilmekin kertoo jotakin... |
Haaleanharmaat liha?tuotteet maistuivat yllättävän hyvälle, vaikka ulkomuodon perusteella arvailimme niiden olevan Lufwaffen Lapin sodanaikaista vanhaa varastoa. Matka sujui joutuisasti; ennen kuin huomasimmekaan olimme laskeutuneet koneenvaihtoon Muncheniin. Perille Hannoveriin saavuimme sopivasti ennen yhtätoista,
Kovasen Anssi meitä jo odottelikin paikan päällä. Hotellimme sijaitsi vähän sivussa keskustasta. Hauskinta oli huomata lentokentällä asia taksikuskimme sadattelusta, kun hän kuuli hotellimme osoitteen.
 |
| Majapaikkamme aamuauringon loisteessa. |
Ensimmäinen messupäivä
Aloitimme
päivän pienellä aamulenkillä. Päätimme kävellä parin kilometrin matkan lähimmälle rautatieasemalle. Suurin
ongelma ilmaantuikin, kun yritimme selvittää paikallisen rautatieyhtiön lipunmyyntiautomaatin
logiikkaa...
 |
| Tarja ja Anssi miettivät Saksan rautateiden automaatin outoa logiikkaa... |
Noin neljännellä kertaa onnistuimme ostamaan viiden hengen lipun, mutta
vain käteisellä. Anssin hallussa oleva
Tavastian luottokortti ei toiminut tässä maksuvälineenä vaikka luottoa vielä olikin jäljellä.
 |
| Lippu ei ollut koolla pilattu... Kohtuullisen halpaa liikkumista kuitenkin, kun samalla lipulla pystyi halutessaan liikkumaan junalla koko päivän viiden hengen voimin. |
Itse messupaikka olikin sitten oma lukunsa, Helsingin
messukeskuksen kokoisia halleja oli kolmisenkymmentä alueella.
 |
| Lipunmyynti oli vilkasta. Hallin katon akustiikka voimisti puheääntä jännästi, tuntui kuin olisi puhunut vahvistimen kautta... |
 |
| Anssi ja Petteri tarkastavat sijaintia. Taustalla messukeskuksen lehdistö/konferenssitilat, koko aluetta oli erittäin vaikea hahmottaa sen laajuuden vuoksi |
Käytin itse ensimmäisen päivän ihmettelyyn osastojen määrästä ja koko alueen
jonkinasteiseen hahmottamiseen. Ensimmäisen päivän ehkä yllättävin huomio oli erään muotoilukilpailuun keskittyneen osaston suosio; Osastolla
oli kymmenittäin
tavallisia printattuja esitteitä joita ihmiset selasivat vieri vieressä. Lähes kaikki kansiot olivat koko
ajan varattuja.... Kyseessä siis huipputeknologiaa esittelevät messut...
 |
| Tarja tutustuu uusiin innovaatioihin perinteisellä menetelmällä... |
Jakaannuimme
pienempiin ryhmiin iltapäiväksi, itse lähdin Anssin ja Jannen kanssa ihmettelemään uusien käyttöliittymien mahdollisuuksia.
 |
| Microsoft esitteli uutta Windows 8 käyttöliittymää... Harmillisesti ainuttakaan Windows 8 tablettilaitetta ei vielä messuilla näkynyt, tai ainakaan en itse sellaista messuilla bongannut. |
 |
| Mielenkiintoiselta vaikutti myös silmien liikkeellä ohjattava tietokone. Harmillisesti innovaatioiden hallissa oli kuvauskielto, joten otin kuvan firman mainoksesta joka kertoo mitä tässä tehdään. |
 |
| Kaksi hallia oli pyhitetty pelaamiselle.. Tässä käynnissä erään tietokonepelin MM-kisat. Kuuluttaja sekä yleisö reagoivat pelitapahtumiin kuin urheilukilpailuissa. Meteli oli kova ja yleisö oli täysillä mukana menossa. |
 |
| Päivän päätteeksi jalat anoivat armoa... Koko päivä jalkojen päällä sai arvostamaan vaelluskenkiä jotka onneksi valitsin messukengikseni.... Kuvassa Tavastian ryhmän jalkojen lepuutushetki ennen iltakävelyä kaupungin keskustaan. |
Ensimmäinen
päivä kului nopeasti messuosastoilla kierrellessä. Tutustuimme
myös
Hannoverin keskustan kauppakortteliin ennen paluuta hotellille. Hotellimme palvelu oli kyllä
erinomaista. Anssi soitti hotelliin ja pyysi heitä tilaamaan taksin läheisellä rautatieasemalle. Takseja ei
ollut saatavilla joten hotellin keittiömestari ja omistaja tulivat omilla autoillaan meidät noutamaan.
Toinen messupäivä
Toisena päivänä matkustaminen junalla sujui jo
rutiinilla. Messuille saavuttaessa meillä oli toimintasuunnitelma valmiina. Aloitimme kierroksen
uutta teknologiaa esittelevästä hallista. Tutustuimme projektin hallintaa helpottaviin työkaluihin, jotka hyödynsivät ilmaista wiki-teknologiaa
lisäten
siihen monenlaista uutta hallintatyökalua.
 |
| Koulustakin tuttu sanamuoto, toivotaan että tätä sanaa kuvaava toimintatapa leviää enemmänkin Pintakillan oppilaiden keskuudessa. |
Jakaannuimme pienempiin ryhmiin sen mukaan mistä kukin oli kiinnostunut. Itse
lyöttäydyin Petterin seuraan, sillä hän on TVT-alan
asiantuntija joka osasikin luovia messuosastoilla löytäen juuri ne asiat joista olimme kiinnostuneita. Kävimme Petterin kanssa Open Source-osastolla, josta jäikin erittäin positiivinen kuva Pintakilta-projektin kannalta; löysimme uusia työkaluja projektien hallintaan. Parasta kuitenkin oli Petterin "löytäminen", joskus pitää mennä ns. merta edemmäs kalaan. Tavastiassa on niin paljon henkilökuntaa, ettei kaikkiin ehdi millään tutustua kunnolla. Huomasin hetimiten Petterin soveltuvuuden Pintakilta-hankkeen kumppaniksi ja odotankin innolla mitä keksimme tulevaisuudessa. Monesti asioiden kehittäminen vaatii positiivista "hulluutta", jonka seuraksi olisi hyvä saada ihan asiantuntijuuttakin. Petterissä näytti olevan molempia....
 |
| Vodafonella oli ymmärretty miten herättää messuyleisön huomio... |
Saimme erittäin lupaavan kehityspuolen kontaktin, joka toivon mukaan johtaa jonkinlaiseen yhteistyöhön sekä mahdollisen Koodarikillan perustamiseen Tavastiassa. Anssi Kovanen järjesti tapaamisen Hannoverin liiton toimitusjohtajan kanssa toisen messupäivän päätteeksi. Keskustelimme mahdollisuudesta yhteistyöhön Pintakiltatoiminnan puitteissa. Mielenkiintoisena välihuomautuksena sanottakoon että hän piti meidän suomalaisten opetustapaa edistyksellisenä some-työkaluineen ja pedagogisine malleineen.(Tai sitten hän oli vain kohtelias:-))
Kotimatkalle pääsimme perjantaiaamuna. Lensimme Frankfurtin kautta takaisin Helsinkiin. Lufthansa hoiti osuutensa mallikkaasti tosin laskeutuminen Helsingin päässä sai toivomaan Suomen ilmastoon tottunutta pilottia seuraavaksi kerraksi. Taisi renkaiden kulutuspinta hieman oheta kun kone napsahti hieman sivuttain kenttään.
 |
| Saksassa kevät oli jo huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa. Kuva Frankfurtin kentältä. |
