tiistai 29. heinäkuuta 2014

Blogin päivitys loppuu...


Päätin lopettaa tämän blogin päivittämisen, koska taiteen tekeminen ja erikoismaalaus sopivat yhteen, opetustoimintani taas on muuttanut muotoaan kovin aikuiskoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen tultua mukaan työnkuvaani. 

Erikoismaalaus- ja taidejutut löytyvät klikkaamalla kuvaa...
Tässä uudessa blogissa pohdin tulevaisuudessa lähinnä taiteeseen ja maalaamiseen liittyviä asioita. 


Kiltakoulut- ja opetusjutut sisältävä blogi löytyy taas klikkaamalla tätä kuvaa...

Opettajuuteen liittyvät asiat taasen tulevat päivittymään tähän blogiin.

Kiitokset kaikille lukijoilleni hienoista kommenteista Bloggerin puolella, toivottavasti jatkatte seuraamista näissä uusissa ympäristöissä.

Jari Välkkynen

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Maalausta pitkästä aikaa

Viime aikoina opetukseen liittyvät työt ovat vieneet suuren osan ajastani,  joten deadlinen lähestyessä päätin pääsiäisenä tehdä jotain maalaukseen liittyvää. Hallissa on moottoripyörän tankki ja tulevan Joulun joulukortit, jotka pitäisi saada valmiiksi.
Tuumasta toimeen, aloin heti pitkäperjantain aamusta virittelemään työtilaa maalaukselle suotuisaksi. Kävin ensimmäisenä toteamassa, että sähköt ovat näköjään olleet pois päältä jonkin aikaa.(ATEX-tila, joten sähkökatkon jälkeen pitää manuaalisesti laittaa sähköt uudelleen päälle.) Sähkökatko ei yleensä haittaa, jos maalailee päivittäin, mutta nykytilanteessa sähköt ovat olleet poissa varmaankin viikon, pari.... Vesiohenteisia maaleja ei saa päästää jäätymään, joten vähän jännitti miten maalit jaksavat... No maalinsekotuskone piti heti päälle kytkettäessä erikoisen, valittavan äänen joten oli syytä epäillä, että jokin on pielessä... Sideainepurkin kansi auki, ja toteamus, että nyt ei ole kaikki kohdallaan....
Mielenkiintoinen kemiallinen ilmiö, sideaine oli styroksin näköistä kuivaa massaa... Tosin hintaluokaltaan sellainen 270 euroa.... + kaikki maalit uusiksi... ehkä pari tonnia...
Pikaisen tarkastuksen jälkeen päätin kilauttamaan kaverille, eli Veini Pirttilahdelle SP-Automaalit Oy:n. Veini avasi ystävällisesti maalikaupan vuokseni pitkäperjantaina, todella hienoa asiakaspalvelua!
SP-Automaalit palveli hienosti, sain kaikkia tarvitsemiani sävyjä pienen määrän, jotta pääsen työssä eteenpäin. Toisaalta tässä on nyt mahdollisuus miettiä värimerkin vaihtoakin samalla...
Kun maalit ja sideaineet olivat kunnossa, aloin tarkastelemaan ruiskukalustoa vähän kriittisemmin... Havaitsin, että parin viikon tauon jälkeen kynäruiskuilla ei välttämättä enää käynnistetäkään töitä kuten parin päivän tauon jälkeen.(Tosin tämän kyllä tiesinkin....)
Ruiskut läjässä... Keräsin kaikki kynäruiskut pesua varten samaan kuvaan...
Veini myi pari huoltospray-purkkia mukaan, kun kerroin tulevasta ruiskunpesu-tapahtumasta. Asiakkaan ja vanhan pintakäsittelijän asenteella ensin kriittisesti mietin, onko noista mihinkään, kun ei ole ennenkään tarvittu.... Onneksi tässä tapauksessa uskoin asiantuntijan ääntä. Aikaisemman liuottimessa uittamisen ja tinnerillä sutimisen sijaan sain oikeasti helpolla ruiskut puhtaaksi. Laitan tähän loppuun pienen info-osion, miten kynäruisku nykyisin kannattaa pestä;

Ensin täysin ryytynyt ruisku alustalle, jolle voi ruiskuttaa liuotinta. Tässä ruiskussa ei edes neula suostunut liikkumaan....
Ruiskutin reilusti puhdistusainetta ensin kaikkiin onkaloihin, jonka jälkeen myös ulko-osiin, molemmille puolille..
Saman ruiskun toinen puoli n. 5 minuutin vaikutusajan jälkeen. Huomaa myös alustan lakkapinnan krakeloituminen...
Kuivunut maali ja lika lähti kevyesti pyyhkäisemällä ruiskun pinnoista.. Myös ruiskun purkaminen oli hetken liottamisen jälkeen helppoa, huoltospray tunkeutui osien sisälle saaden jopa ryytyneen neulan irtoamaan helposti.
Custom Micron-mallien säiliöiden kannet joutui kuitenkin avaamaan perinteisesti puukon avulla.
Myös vesiohenteiselle maalille tehty puhdistusaine toimi todella hienosti, tarkempaan työhön tarkoitetut pienemmät Iwata CM ruiskut eivät vaatineet niin raskasta puhdistamista kuin isommat kynäruiskut.
CM:n säiliöiden maalikanavat pitää kuitenkin rassata auki kuten ennenkin, tosin huoltospray pehmitti maalin huomattavasti nopeammin kuin tinneri-pohjainen ohenne.
Laitoin  säiliöiden sisään liuotinpohjaista sprayta ja sen jälkeen kannet kiinni ja likoamaan pieneen lasipurkkiin. Aine vaikutti muutamassa minuutissa avaten pienet maalinsiirtokanavat säiliöiden alaosassa.(Tosin rassaus oli tarpeen, mutta helpompaa kuin yleensä.)
Liotin myös Iwatat vesiohenteisessa liuotteessa muutaman minuutin ennen liuottimen läpilaskemista.
Liuotin läpi ruiskusta vielä ennen huoltorasvausta.
Ruiskutin vielä ohenteen pintaan, jonka jälkeen kuivasin ruiskun puhtaalla paperilla.
Ruiskut ojennuksessa puhtaina ja huollettuina.
Tästä on hyvä jatkaa, joulukortit tulollaan...
Tekee hyvää välillä joutua miettimään ammatin perusteita, ruiskujen huolto ja maalien säilytys ovat perusasioita, joista tuli tällainen vähän kalliimpi muistutus. Monesti kun on riittävän kauan tehnyt samaa työtä, voi alkaa oikomaan asioita, jotka ovat kuitenkin tärkeitä suorittamisen onnistumisen kannalta. Ruiskujen pesuun ei ole tullut kiinnitettyä kovin paljoa huomiota, mutta näillä uusilla kemikaaleille se helpottuu niin paljon, että päätin alkaa käyttämään vesiohenteista huoltosprayta jokaisen maalauskerran jälkeen, sillä puhdistus on todella helppoa, jos ruiskua ei päästä liikaa likaantumaan.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Opettajien ja kouluttajien opettamista...

Uusi aluevaltaus itselläni on Pintakilta- ja Kiltakoulut-tyylisen opetusmenetelmän selventäminen muille kouluttajille ja opettajille. Koin aluksi kovin haastavaksi tämän osan työstäni, mutta nyt jo useamman kerran asioita kouluttaneena uskallan tehdä pienen blogituksen tästä....

Hyvänä tukena ja kollegana on toiminut lehtori Keijo Hakala HAMK-opettajakoulutuksen puolelta. Keijon kanssa olemme kehitelleet vähän uudenlaista teorian ja käytännön vuorotteluun perustuvaa kouluttamisen mallia. Mallissa tuodaan ensin aihealue esille, joka toimii tavallaan alustuksena. Tämän jälkeen "henkilökohtaistetaan" koulutusta kuuntelijoiden mukaan, eli kouluttajat ovat tarkkana ja tarvittaessa muuttavat oman esityksensä rakennetta haluttuun tai toivottuun suuntaan.(Yleensä ensimmäisenä koulutuspäivänä kannattaa laittaa koulutettavat ongelmalähtöisiin malleihin perustuvien tehtävien kautta motivoitumaan... ja tutustumaan toisiinsa.)

Tämä vaatii kouluttajilta yhteistyötä ja pelisilmää, sekä koulutuksen rakenteen joustavuutta tarvittaviin muutoksiin vaikka lennosta. Näin toimien mielenkiinto ja motivaatio säilyvät koulutettavilla. Hyviksi havaitut työkalut ovat Moodle tehtävien palautuspaikkana sekä Prezi tiedon pilvitallennukseen erilaisine esitysvaihtoehtoineen.(Prezissä voi lennossa lisäillä ja poistaa esityksen sivuja, jos ne ovat sinne valmiiksi tehdyt.)
Prezi aineistopankkina. Kokonaisuus on tämän näköinen, sisältäen aiheesta paljon tietoa, josta valitaan "polku", jota muokataan kuulijoiden mukaan. Kaikkea tietoa ei tarvitse toistaa, jos kuulijat ovat asian jo omaksuneet aikaisemmin...
Tässä kuvassa polkua on muokattu ko. ryhmän tarpeiden mukaan. Keskityimme niihin esityksen osiin, jotka aiheuttivat eniten keskustelua tai kysymyksiä.

Koulutettavia tulee kuulostella koko koulutuksen ajan. Koulutuksen tarkoitus on yleensä tiedon siirtäminen ja ajattelun tehostaminen, joten kokoaikainen vuoropuhelun ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä elementeistä. Harvoin voidaan stimuloida ajatuksia pelkästään laittamalla koulutettavat kuuntelemaan kouluttajaa, vaan osa asioista jää huomattavasti helpommin mieleen itse ajattelemalla sekä kommentoimalla. Myös ajattelun saaminen ulos tavanomaisista raameista aihealueen suhteen on tärkeää, ellei jopa pakollista.

Mielenkiintoiseksi tämän työn on tehnyt se, että harppaus ammattialani opettamisesta enemmän teoriapainotteiseen suuntaan ei olekaan ollut niin vaikeaa kuin luulin. Toinen iloinen yllätys on ollut koulutettavien motivaatio, kuten myös kriittisetkin kannanotot ko. aiheeseen liittyen. Monesti kannanotoista ja kommenteista on päästykin kehittämään aihealueen keskustelua ihan uusiin suuntiin. Kiitokset hyville koulutettaville, tästä on mukava jatkaa!