keskiviikko 24. elokuuta 2011

Kynäruiskun neulan oikomista ja muuta mukavaa

No niin, piti siis kompuroida ilmaletkuihin ja pudottaa firman kolmanneksi arvokkain ruisku lattialle neula edellä.
Koska jo pelkkä neula maksaa useamman kympin nykyään, niin päätin kokeilla kuinka helposti neulan saa korjattua. Ainesuutinkin vaurioitui, mutta sitä en edes yritä korjata vaan vaihdan uuteen.
Neula on (taas) solmussa. Ainesuutin on melko varmasti tämänlaisen tällin jäljiltä entinen, mutta ruisku on vajaa vuoden vanha, joten huoltaminen kannattaa vielä.
Aloitin neulan oikomisen jo neulan ollessa vielä ruiskussa kiinni. Tässä vaiheessa ei ollut vielä varmaa onko ainesuutin entinen, joten painoin puukon terällä varovasti neulan vaurioitunutta kärkeä suoraksi.
Kun sain neulan pois ruiskusta, aloitin oikomaan neulan kärkeä varovasti painelemalla mutkia suoriksi puukon hamarapuolella sivuleikkureita alasimena käyttäen. Kaivoin varmuuden vuoksi alkuperäisen varaosaneulankin esille....
Tarkistin oikomisen tuloksen mustaa taustaa vasten pari kolme kertaa, ja jatkoin neulan kärjen varovaista "kylmätaontaa" kunnes se oli lähes suora joka kulmasta katsottuna.
Seuraava työvaihe on neulan hionta P800 vesihiomapaperilla. Käytin hionta-alustana sivuleikkureiden 
tasaista aluetta, jonka päälle asetin hiomapaperin. 
Neulan kärjen suipponevan osuuden kulma on säilytettävä hiottaessa, joten neulaa tulee pyörittää samalla kun sitä hioo. Samalla on huolehdittava että kulma ei muutu, sillä silloin ainesuuttimen sisäosat ja neula eivät enää sovi toisiinsa ja ruiskusta alkaa vuotaa maalia.


Neulan hionta viimeistellään P1500 kiillotuspaperilla vesihiontana. Edelleen kannattaa pitää huolta että neulan koneistuksen kulma ei muutu.
Koska varastossani ei ollut HP-C:n ainesuutinta, laitoin ruiskun rungon ja irto-osat huoltonesteeseen odottamaan varaosaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti