Kiltakoulut-aate kukoistaa...

Tie vei Tampereelle viime viikolla, tutustumaan uusiin Asentajakiltalaisiin sekä heidän toimintaansa. Päivän tarkoituksena oli myös miettiä uuden killan, Korikillan perustamista.
Asentajakillan opettaja Tapio Hanhilammi on saanut kiltansa hienoon liitoon, sillä opiskelijat blogittavat aktiivisesti ja hallissa oli positiivisen oloinen sutina päällä. Opiskelijat kysyivät vierailta saisiko olla kahvia, joka on melkein ennenkuulumatonta ammattikoulussa.(kuului heidän asiakaspalveluunsa, hallissa oli kahvinkeitin ja hedelmiä asiakkaille!!)

Tapio opastaa oppilaita. Vaikka apuna onkin sosiaalinen media teoria-osuuksien opetuksessa, suurin osa opetuksesta on kuitenkin sitä perinteistä ammatin oppimista tekemällä.

Tiedon hakemista työsalissa... Käytettävissä kaksi verkkoon kytkettyä tietokonetta sekä iPadeja että Podeja.

Oppilaan kädessä turbo, jonka toimintaa Tapio selvitti opiskelijalle. Motivoivat oppilastyöt herättävät tiedonhalua...

Kävin myös tietenkin Pintakilta Tampereen tiloissa tutustumassa mm. uudenkarheaan maalilinjastoon.

Uusi maalilinjasto siististi asetettuna pölyltä suojaavaan kaappiinsa.

 Opettaja Hannu Waltzer kertoi yhteistyön koriosaston kanssa olevan erittäin tiivistä. Molempien linjojen opiskelijat toimivat yhteistyössä yhdessä asiakastöitä tehden; Koripuoli purkaa auton sekä tekee korinkorjaukset kun maalauspuoli tekee pohjatyöt ja maalaa auton.. Tämän jälkeen koripuoli kokoaa puretut osat takaisin, juuri kuten oikeassa työelämässäkin. Tämä voisi olla kannatettava malli laajemminkin, tosin melko monessa koulussa tämä toimiikin jo jollain tasolla. Jäämme pohtimaan mahdollisen Korikillan perustamista Pintakillan kupeeseen. Hienoa nähdä tamperelaisten innostus kiltatoiminnan suhteen.

Tampereella vertaisarvioinnissa

Vietin pari päivää Tampereella työn merkeissä vertaisarvioiden Pirkon ammattiote-hanketta. Petri Jäminki kollegoineen oli hoitanut hienosti hankkeen toteutuksen.
Varsinainen jännitys kohdallani alkoi jo keskiviikkoaamuna, kun päätin että nyt sitten mennään junalla vaikka julkisuudessa VR:ta olikin parjattu lehtien palstoilla kovasti. Viime kerrasta enemmän junalla matkustaen oli todella kauan aikaa, lukuunottamatta yhtä Kuopion reissua keväällä. Kävin parikymppisenä Kreikassa asti Inter-reilillä, mutta se olisikin jo täysin oma tarinansa vaatien paljon palstatilaa...

Siinä se paljon puhuttu mobiililippu möllättää kännykän näytöllä, kuten varmuuden vuoksi myös tulosteena puhelimen alla....

Hikiän asema vähän aamukuuden jälkeen... todella hiljaista, vain kuulutukset eri junista halkoivat aamun rauhaa...

Ostin junaliput rohkeasti VR:n verkkokaupasta. Kaikki toimi erittäin hienosti, kuten se kuuluisa "junan vessa". Lähijuna Riihimäelle oli minuutilleen aikataulussa ja Pendolinokin oli Tampereella kuten aikataulussa mainittiinkin. Loppuarvio VR:n toiminnnasta on kiitettävä ilman muuta, junat olivat siistejä ja homma toimi.

Tampereen päässä kieltäydyin tarjotusta autokyydistä, koska matkustamisen tarkoitus oli kokeilla julkisia matkustamismuotoja sekä iPhonessa vakiona olevaa karttaohjelmaa.

Kartan avulla selvitin kävelyreitin Pirkon ammatiopiston tiloihin, jonka jälkeen kävelin varmaankin hieman tärähtäneen näköisenä luuri kädessä Tampereen kaduilla seuraten ruudun ohjeita...(yksi mutka puuttui kävelytiestä, joten kävelin suoraan nurmikolle... kannattaa seurata muutakin liikennettä kun navia käyttää....)

Yllättävän helppoa oli loppujen lopuksi ottaa navigointipalvelu hyötykäyttöön....

Ohjelma näyttää reitin ja kertoo miten kauan siihen kävellen kuluu normaalitallaajalta aikaa.... Koska en saanut tietenkään kuvaa otettua keskiviikkoaamuna, lavastin tämän kuvan tänään... Kuvasta puuttuu reaaliajassa liikkuva palluka joka kuvaa kävelijää, helppoa kuin mikä tämä perille pääseminen....

 Varsinainen työsarka Pirkossa olikin työläämpi kuin "tavanomainen" hanketyöpäivä. Onneksi koordinoijana oli todella hyvä ja aikataulusta kiinni pitävä ihminen, sillä muuten olisi voinut arviointipäivät venähtää huomattavasti. Parasta koko vertaisarvioinnissa oli verkostoituminen, sillä mukaan tarttui hienon hyviä käytänteitä sekä Ammattiote-hankkeesta että Keikkailuhankkeesta Pintakiltaan vietäviksi. Myös keskustelu samanhenkisten opettajien kanssa parantaa ja kehittää omiakin opetusnäkemyksiä ja opetustyyliä mukavasti.

Molemmat päivät menivät kuin siivillä, sillä tekemistä ja kommentoimista riitti joka suuntaan. Pääsin vielä pikaisesti tutustumaan Pirkon automaalausalan kakkosluokkaankin, normaalin mukavan tuntuisia nuoria sielläkin päässä Pintakiltaa tuntui olevan. Odotan innolla Pintakiltojen yhteistoiminnan alkamista täydellä vauhdilla.

Joo, tämä logo on surkea koko ammattikiltatoimintaa ajatellen, ehdotuksia paremmasta otetaan vastaan!

Yksi merkittävä edistysaskel oli Pintakilta-toiminnan laajentaminen Ammattikillat-toiminnaksi, sillä en näe mitään järkeä rajata kiltatoimintaa vain pintakäsittelyalalle. Tästä suuri kiitos Petri Jämingille, jonka kanssa ensimmäiset Ammattikilta-siemenet kylvettiin automatkalla OPH:n tilaisuudesta kotiinpäin muutama viikko sitten.