Pintakilta-oppimisympäristö palkitsemisen kohteena

Viime päivät ovat sisältäneet yllätyksiä.. Sain Opetushallitukselta tunnustuksen Pintakilta-oppimisympäristön kehittämistyöstä, juuri kun olin Rahtareiden palkinnosta toipunut...

Täytyy sanoa, että olen kyllä otettu tästä.. Ihmeellisesti jo toinen tämäntyylinen tapahtuma viikon sisään...
Kuva Anu Konkarikoski. 

Vuoden pedagoginen kehittäjä 2013(ammatillinen sarja)-palkinto tuli yllätyksenä, vaikka Pintakilta on ollutkin paljon esillä. Pintakillan kehittäminen ei ole ollut yksin tekemistä, vaan koko Kiltakoulut-tiimi ansaitsisi vastaavan palkinnon. Olisi ehkä aiheellista kerrata vaiheet, jotka johtivat yhden projektiseurantasivun kautta oppimisympäristön kehittämiseen ja lopuksi Kiltakoulut-hankkeeseen, jossa oppimisympäristöä levitetään muillekin aloille.

Uusin versio Pintakillan logosta. Opiskelijat saivat äänensä kuuluviin, joten vaihdoimme taustan mustaksi, tekstin oranssiksi.

Pintakillan uudet opiskelijat syksyllä 2013 yhteiskuvassa.

Aluksi on aiheellista kiittää kaikkia mukana olleita kehittäjiä, joita on paljon. En kykene heitä nimeltä luettelemaan, sillä niin moni on omalla työpanoksellaan myötävaikuttanut Pintakillan ja Kiltakoulujen kehitykseen.

Mistä Pintakilta sai alkunsa?
Pintakilta-wiki perustettiin ensin Corvette-projektimme seurantasivustoksi, osana Kroy-Troy hanketta. Hankkeen projektipäällikkö Hannu Kuusela etsi 2011 alkuvuodesta oppilasryhmää, joka olisi innokas blogittamaan ja minä taas etsin hyvää alustaa projektin seurantaa silmällä pitäen. Kysyin opiskelijoilta, josko he suostuisivat tämänlaatuiseen toimintaan, ja yksimielisen, myöntävän vastauksen jälkeen löimme Hannun kanssa kättä päälle.

Corvette-projekti loppuvaiheessaan... Corveten väriteemasta saimme Pintakillan logoon sävytyksen.

Myös henkilökunnan työasuissa väriteema tuli esille... Juha Viljamaa ja Marika Laine toimivat opettajatiimissämme.

Oppimistyyli vertaistutoreineen, projektioppimisineen ja työvaltaisine menetelmineen oli kyllä ollut käytössäni jo opetustöideni alustä lähtien. Yrittäjätaustaisena lähdin siitä ajatuksesta, että opiskelijoiden tuli olla sellaisia, jotka voisin itsekin ottaa töihin. Nopeasti havaitsin itse sähköisen median tuoman edun opettajan työhön; Nuoret opiskelijat tekivät motivoituneemmin blogeihin päivityksiä kuin kirjoittivat Power-pointeista vihkoon kynällä... Myös wikialusta toimi hienosti aikataulutuksen ja aineistopankin ominaisuudessa, joten Kroy-Troy hankkeen päättyessä en itse voinut enää palata aikaisempaan tyyliini. Seuraavana syksynä alkoi tulla omituisia yhteydenottoja eri puolilta Suomea, meitä oli seurattu kiinteästi sosiaalisessa mediassa.  Oulun seudun opettajakorkeakoulun Sanna Brauer oli ottanut omiin esitysmateriaaleihinsa meidät esimerkkinä ja näin Pintakillan näkyvyys alkoi lisääntyä nopeasti. Myös Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta seurasi kiinteästi toimintaamme sitä toisinaan kommentoidenkin.

Pintakillan "vanha" logo, ajalta jolloin Pintakilta Tampere perustettiin.

Pintakilta Tampere
Petri Jäminki silloisesta Pirkosta, nykyisestä Tredusta soitteli syksyllä 2011 ja kyseli, josko he voisivat Hannu Waltzerin kanssa tulla käymään. Hannu opettaa automaalareita, ja Pintakillan tyyli kiinnostaisi. Miehet tulivat tutustumaan ja iltapäivästä oli Pintakilta Tampereen perustamisesta sovittu. Havaitsimme, että teimme spontaanisti yhteistyösopimuksen opettajien kesken, jossakin vaiheessa mietimme, pitäisikö myös koulujen johtoa informoida. Molempien oppilaitosten johto näytti vihreää valoa, joten aloitimme tiiviin yhteistyön.

Opetushallituksesta...
..pyydettiin esittelemään Pintakilta-hanketta. Hämmästys oli osalla suuri, kun kerroin, että teemme tätä opettajien kesken vapaaehtoisesti ilman taustalla olevaa virallista hanketta.(Kroy-Troy päättyi osaltamme edellisenä keväänä.) Palatessamme Petri Jämingin kanssa tilaisuudesta Petri tokaisi, että täytyykö sen olla aina Pintakilta, eikös voisi olla vaikka Asentajakiltakin? Petri kun opettaa asentajia. Asiat lähtivät menemään omasta näkökulmastani melko nopeasti ja ilman suunnitelmia eteenpäin, Salon Keikkalijoiden kanssa olimme vertaisarvioimassa Petrin aikaisempaa hanketta Tredussa, kun mietimme yhdessä vähän humoristisestikin kaikkien alojen yhteistä Kilta-hanketta....Koska joukko kehittäjiä oli paikalla, eikä kukaan painanut jarrua tai puhunut järkeä, perustimme siltä istumalta "Ammattikillat"-facebookryhmän....

Pintakilta ja Keikkailu olivat ensimmäisinä mukana...

Tämän jälkeen nopeassa tahdissa Anu Konkarikoski saatiin toimintaan mukaan, sillä hän jatkoi Kroy-Troy hanketta Hannu Kuuselan jälkeen. Kävin esittelemässä Pintakiltaa monissa eri tilaisuuksissa, samaan aikaan keräten innostuneista ja asiasta kiinnostuneista opettajista mahdollista uuden hankkeen verkostoa. Anu mietti tulevan, uuden hankkeen muotoa ja mallinnusta Pintakillan periaatteiden mukaan. Kesäkuussa 2012 meillä oli Kiltakoulut-hankkeen perustamiskokous, jonne kutsuimme tapaamamme, kiinnostuneet ja omasta näkökulmasta soveltuvat opettajat. Tuolloin ei vielä ollut selvillä, onko hanke edes hyväksytty, mutta päätimme vakaasti joka tapauksessa aloittaa koulujen välisen yhteistyön, kävi miten kävi.

Kiltakoulut-hanke lähti käyntiin 2012 syksyllä

Anu Konkarikoski otti Kiltakoulut-hankkeen käsiinsä, itse jatkoin Pintakilta-toimintamallin kehittämistä.(Kehittämisen apuna toimivat Anne Rongas ja Keijo Hakala, joiden kanssa vaihdamme ajatuksia pedagogiikasta viikoittain) Ilman Anun ratkaisevaa työpanosta olisi koko Kiltakoulut-hanke jäänyt toteutumatta. Nyt Kiltakoulut II-hanke on meneillään ja uusia koulutusaloja liittyy mukaan omina kiltoinaan, myös opettajien täydennyskoulutusta ja vertaistukea silmällä pitäen on perustettu Opettajakilta.

Opettajakillan jäseneksi voi hakeutua opettaja tai opettajaksi opiskeleva, jota kiinnostaa oman työnsä kehittäminen.

Minulla on ollut onni saada vuosittain erittäin mukavat ja motivoituneet opiskelijat, joiden kanssa on innostavaa työskennellä. Ilman opiskelijoitani en olisi koskaan onnistunut näissä hankkeissani, sillä heitä vartenhan me työtämme teemme. Myös vaimoni Tiina on ymmärtänyt, mitä kehittäminen vaatii, vaikka arvatenkin hän välillä näkee "oranssia" kun höyryän Pintakillasta viikonloppuisinkin.

Kiitokset myös Ammattiopisto Tavastian johdolle sekä tietenkin lähimmille työkavereille, jotka joutuvat venymään aina kun itse olen poissa puhumassa Pintakillasta.

Vauhtiviiikko sekä Kiltakoulut-seminaarissa Tampereella

Joni vauhdissa...

Olin muutaman opiskelijan kanssa Kiltakoulut 1. vaiheen päätösseminaarissa Tampereella viime viikolla. Oikeastaan koko viikko meni vauhdilla, sillä olin oman luokkani kanssa vain maanantain, Juha Viljamaa tuurasi loppuviikon.
Maanantaina sain seurakseni opeparin, Ari Kedonperän Kiipulan ammattioppilaitoksesta. Oli mukavaa kuulla kommentteja ja huomioita omasta opetuksesta. Tiistai ja keskiviikko meni aikuiskoulutuksen parissa, kävimme Arin kanssa tiistai-iltana pitämässä esitelmän opettajaoppilaille HAMK:ssa Sanna Ruhalahden kutsumana. Pintakilta-oppimisympäristö sai positiivisen vastaanoton heiltä.

Tiistaina aloitimme teorialla kynäruiskujen huollosta ym. Opiskelijat jakautuivat kahteen ryhmään, pinstriping-ja kynäruiskutiimeihin. True-flames oli kynäruiskuryhmän aiheena, ja ohjasin itse kynäruiskuryhmää, jonka tutorina toimi Raisa Saloniemi. Hän vastaa myös erikoismaalaustilan siisteydestä.

Joni Koivulahti, ykkösluokan nopeutettu opiskelija toimi aikuisten Pinstriping-osuuden ohjaajana. 

Joni on straipannut puoliammattilaisena jo kolmen vuoden ajan. Kiltakoulumainen opetustapa nostaa jo olemassa olevat osaamiset vertaisoppimisen kautta muidenkin ulottuville. Kiitos Joni hyvästä ohjauksesta! Harmillisesti en ehtinyt ottamaan paljoakaan kuvia kynäruiskumaalaus-opetuksesta, mutta tässä anti lähipäivien tekemisistä:

Jenni Lönnblad ja ensimmäinen liekkimaalaus...

Ammattitutkinto-opiskelijat straippaamassa, Ville, Marika ja Hellu.

Perustutkintolaisia mukana... Petri, Heidi, Mikko ja  Bodo

Opikelijoiden blogeista löytyy enemmän asiaa erikoismaalauksesta:
http://jennilonnblad.blogspot.fi/
http://paintintheass86.blogspot.fi/
http://johnnyspinstriping.blogspot.fi/2013/09/erikoismaalauspaiva-2.html
http://molsaheidi.blogspot.fi/
http://heisuu.blogspot.fi/

Joni straippasi Vuoden kilta 2013 kylttiin Asentajakillan logopalkin ja koristeli kyltin luovutuskuntoon.

Todella upea tuo Asentajakillan logo, yläpalkki maalattu siveltimellä...

Torstaina lähdimme Tamperetta kohti, opiskelijat "Tikrulla" eli Pintakillan omalla Nissanilla. Itse tulin Pintakilta-ATTO-opettajan, Anneli Vaasvainion kanssa omalla autolla, koska halusin päästää opiskelijat heti virallisen ohjelman jälkeen kotiin. Mukaan valikoituivat Osku, Anu ja Jori.(Jori teki aamulla nopean päätöksen, sillä kysyin kuka lähtee ja hän viittasi ensimmäisenä...)

Tikrusta ja Pintakiltalaisista tehtiin näköhavainto pari viikkoa sitten Salossa, sillä Keikkailijat suunnittelivat ja leikkasivat Asentajakillan kyltin. Pintakiltalaiset sitten viimeistelivät sen luovutuskuntoon....

Perille päästyämme alkoi melkoinen sutina, oppilaamme pystyttivät Pintakilta Tampereen työsaliin infopisteen, jossa he esittelivät Pintakillan toimintaa. Samaan aikaan Tampereen osasto näytti käytännössä miten maalataan ja lakataan. Itse pidin pienen puheenvuoron pelillisyydestä opetuksessa. Päivään mahtui monen eri Kiltakoulun toiminnallista esitystä ja näyttikin, että seminaarivieraat viihtyivät. Pintakillan taustavaikuttajat olivat myös hyvin esillä; Pintakillan oranssia vilkkui siellä täällä.

Anu Konkarikosken avajaissanat. Eturivissä Oulun Kiltakoulutoimijat, Sanna Brauer, Tapio Patrikainen ja Ville Bräysy

Asentajakillan esitys menossa, Tapio Hanhilammi kertoo opetusmenetelmistään.

Sanna Brauer, yksi Pintakillan vankoista tukijoista. Sanna teki Pintakiltaa tunnetuksi alkuvaiheessa. Kiitokset Sannalle vielä kerran!

Lisää Pintakillan taustajoukkoja, Anne Rongas ja Keijo Hakala, jotka omilla panoksillaan ottavat osaa Pintakiltamallin kehittämiseen lähes joka viikko. Mika Heinonen ja Petri Karisma ylläpitävät Metallikiltaa.

OPH:n Minna Taivassalo-Salkosuo puhui seminaarissa.

Salon visualistien osasto, taustalla Korikillan Sami Ruotsalainen ja korikiltalaisia.

Oulun Prosessistars-killan opettajanasu. Punainen takki näkyy hyvin työsalissa, tutoreillekin on oma värinsä.

Puukillan Ville Bräysy kertoo asiakastöiden haasteista oppilaitoksessa. Taustalla Pintakillan opiskelijat odottavat oman esityksensä alkua.

Sain kunnian luovuttaa Asentajakillalle Vuoden Kilta-palkinnon. Onnittelut asentajille!

Asentajakilta on tehnyt hienon työn, Tapio Hanhilammi ja opiskelijat ovat tunnustuksensa ansainneet!

Kyltti uusien omistajien hallussa...

Tikru Tampereen Pintakillan työsalissa...

Iltatilaisuudessa vaihdoimme kuulumiset. Pääsin ajamaan takaisin kotia kohti yhdeksältä, pysäköintisakkoa rikkaampana.(Taitavat kerätä siihen tunneliin varoja...) Kokonaisuutena päivä oli erittäin antoisa, oli mukavaa tavata muita kiltalaisia kasvokkain ja huomata Kiltakoulut-hankkeen vahvuus taas kerran:

“Yhteistoiminnallista, innostavaa, sosiaalisen median ja livetapaamisten kautta tapahtuvaa alati muuttuvaa oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämistä hyvässä seurassa, ollen enemmän kuin osiensa summa aktivoiden opiskelijat ja opettajat puhaltamaan samaan hiileen elinikäisen oppimisen, tutkimisen, ryhmäytymisen projektien ja positiivisen energian kautta ylittämään itsensä.”

Tohinaa työsalissa.... ja vähän muuallakin...

Kulunut työsalijakso ykkösten kanssa on ollut kovin työntäyteinen, osittain myös opettajalle. Oppilaat ovat pääosin tehneet kovasti töitä opiskelunsa eteen.
On ollut hienoa seurata opiskelijoiden kasvua ammatissaan. Väittäisinkin, että juuri tämä oppilaan kehittymisen seuraaminen on opettajan työn yksi palkitsevimmista puolista.

GMC-vanimme on saanut huomiota koko jakson ajan...

Tulevan korikillan opiskelijat olivat mukana menossa puoli jaksoa. Kakkosten projekti-Porcshen purkutyöt käynnissä...

Korkeapaineruiskun huollon harjoittelua.... Pojilla on hyvä ote myös dokumentoinnissa, yksi vuorollaan tekee harjoitustyön ja muut kuvaavat...

Näyttäisi että opiskelijat käyttävät yhä enemmän omia mobiililaitteitaan opiskelussa...

Valtteri ja Tony maalasivat jakson aikana siveltimellä Metallikillalle uudet logot hallin seinälle... Tässä työvaihekuva..

Myös ruiskukromauskoulutusta järjestettiin, tässä uusi CosmiChrome-yrittäjä Jari Palsa Forssan Automaalauksesta  työn touhussa.

Kiltakoulut-hankkeen puolella olemme saaneet vahvoja yhteistyökumppaneita mukaan, aktiivisena toimijana viimeiseksi Salon Korikilta. Uusi automaalivärilinjasto saapui jakson aikana ja aikuiskoulutuksen uudet kurssit polkaistiin käyntiin.

Pintakilta Tampereen ja Originalin ammatilliset ohjaajat vauhdissa Pintakillan oman koulutuspäivän tauolla. Hellulla on hauskaa kun Marika sovittaa uutta, testissä olevaa Pintakilta-lätsää...

Aikuisopiskelijaryhmät potretissa... Aloitimme uudet kurssit ja hieman yllätyimme suosiota, sillä emme mainostaneet tällä kertaa muuten kuin ns. viidakkorummun avulla....

Standoblue värilinjastomme valmiina käyttöön. Kuvassa Standox-asiantuntija Matti Remes tarkastaa linjaston.

Tampereen Kiltakoulut-tapaamisessa Salon vauhtikaksikko, JoRi ja Hirvoska...

Kiltakoulut-hankkeen projektipäällikkö Anu Konkarikoski kuvaamassa aineistoa mm. Korean luentomatkaa varten.

Kiitokset kaikille opiskelijoilleni hyvin suoritetusta työstä. Tapaamme jälleen ATTO-jakson jälkeen työsaliopiskelun merkeissä. Mennyt syksy on ollut omalla kohdallani erittäin työntäyteinen mutta samalla kiinnostava.

 Kiltakoulut-hanke on levinnyt vauhdilla uusiin kouluihin, hienointa hankkeessa on tekijöiden innostus ja motivaatio. Anu Konkarikoski kutsuttiin Etelä-Koreaan esittelemään Suomen koulutusjärjestelmää ja siinä sivussa myös Kiltakoulut-hanketta.

Huipulla tuulee... Levillä

Kiltakoulut-hankkeen puitteissa tie vei Leville, seminaariin jonka tarkoituksena on kehittää oppimisympäristöjä..
En ole juurikaan julkisia matkustumuotoja käyttänyt elämäni aikana joten eniten arvelutti bussimatka. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kun on bussilla tullut matkattua lähinnä tilausmatkoilla. Tiistai-aamu valkenikin aurinkoisena ja vaimoni Tiina pudotti minut Riihimäen linja-autoasemalle. Kello varttia vaille kahdeksan, tietenkin lipunmyynti aukeaa vasta kasilta...

Aurinko heijastelee vanhan tehdasrakennuksen ikkunoista... Matkakeskuksen piha on vielä hiljainen...

Jäi aikaa pysähtyä tarkkailemaan.. Ihmettelin matkakeskuksen kupeessa aamun tohinaa, samalla miettien mm. bussikuskin työnkuvaa, joka valaistui siinä työn touhua katsellessa.... Heidän pitää näyttää koko ajan tyylikkäiltä, mutta samalla pakata autoihin mitä ihmeellisempiä tavaroita; Voisi olla haasteellista itselleni pitää puvuntakki siistinä tavaroita rahdatessa....

Siis oikeasti, painettu matkalippu... Ihmettelin että eikö kuitti voisi olla samalla myös matkalippu....

Muistakaahan että ei sitten kannata etukäteen turhaan niitä lennon numeroita yms. miettiä saati sitten mennä nettiin ja hoitaa Check-In ilman jonotusta... Onneksi sain arvovaltaista opastusta OPH:n Minna Taivassalo-Salkosuolta siitä, miten se helpoksi tehty Check-In automaatti toimii...

Lentokentällä jouduin taas kerran turvatarkastukseen, ilmeisesti naamataulu on vähän turhan paljon epäilyttävän näköinen.... Intialaisen oloinen erittäin kohtelias turvatarkastuksen ammattilainen piti huolen että en tuo koneeseen puukkoja tai puntareita...(Mukana kaksi iPhonea ja iPad.... Varmaan näytti turhan epäilyttävältä, vaikka sama varustus näytti olevan yllättävän monella....)

Kittilän kentällä.. Mietin että jos tämä kone olisi mennyt "tonttiin" niin aika paljon olisi saatu rekrytoida opettajia sekä muuta henkilökuntaa eri kouluihin.... Opetushallituksesta puhumattakaan....

Levillä

Perille päästiin suuremmitta kommeluksitta, mitä nyt päätin mennä väärään hotellibussiin...(Tulipas raikas iltapäiväkävely, ei sieltä toisesta hotellista ollut kuin vajaa kilometri omaan hotelliin.... Tietenkin pilvistä putoili pientä tihkusadetta juuri sen ajan kun roudasin matkalaukkuani omaa hotellia kohti...)

Oman majapaikan pihalla paistoi jo aurinko... Kuvassa Kiltakoulut-hankkeen projektipäällikkö Anu Konkarikoski sekä Prosessistars-killan vetäjä Tapio Patrikainen.

 Koska menin sitten koneessa leveilemään että "mulla onkin tämä iltapäivä vapaata ennen virallistaohjelmaa" Konkarikosken Anu tietenkin nakitti heti Kiltakoulut-kehityspalaveriin... Palaveri on sitten Levin huipulla olevassa kokoustilassa... 

Hotellilta kokoustilaan kuljettiin "gondolihissillä". Härvelistä on hienot näköalat, tamperelainen totesi että: "...ihan näkee pitkälle kuin Näsinneulasta...."

Levin huipulla sitten Salon Keikkailijat aloittivat päivän poseeraamalla pöydällä... Keikkailijat näkyvät ja kuuluvat, joten tälläkään reissulla ei tarvinnut arvailla missä he liikkuvat... Kiltakoulut-hankkeen "markkinointimoottorit" joilta ei vauhtia puutu.

Asentajakillan Petri Jäminki(ja se tamperelainen, ks aikaisempi kuva...). Petri on itseasiassa se henkilö jonka varomattomasta tokaisusta Kiltakoulut-hanke sai alkunsa...("Miksi Pintakillan jäsenten pitäisi olla aina pintakäsittelyalan linjoja, kyllähän tämä toimisi ihan yhtä hyvin vaikkapa asentajien koulutuksessa...")

Päätimme päivän päätteeksi Petrin kanssa kävellä hotellille, tässä näkymää rinteestä kun ilta jo alkaa vähän hämärtää...

Seminaarin anti oli osin tuttua, koska kehittäjäporukassa ollaan viihdytty. Parasta antia olikin ns. työpajat, joiden avulla pyrittiin kehittämään toimintoja. Itse ihastuin erityisesti Teemu Moilasen ja Henry Paanasen näkemyksiin ja ideoihin pelillisyyden sekä lisätyn todellisuuden käyttämisestä koulutuksessa. Pintakilta 3.0 voi olla vähän erilainen kuin nykyinen versio... kuka tietää... Opiskelijoille tiedoksi, ensi viikolla aloitamme maalaamaan erilaisia kuvioita ja pisteitä hallin seiniin ja lattioihin...

Seminaari on aina seminaari vaikka voissa paistais..

Yleensä liian vähälle huomiolle jäävä Nappiparisto-hankkeen puurtaja,  tiedottajanakin toimiva Antti Voutilainen 

Kun hätäpäissäni räpläsin kännykkää, opin vahingossa ottamaan sillä screenshotin...

Anu Konkarikoski ja Henry Paananen, tämä on varmaan sitä tiedon siirtoa!?! 

Seminaarin jälkeen koen hieman huonoa omaatuntoa, sillä itselläni ei kyllä ole niin paljon annettavaa tuolla kehityshommissa, enemmänkin päällimäisenä tunteena on turistimainen olo... Pitäisi varmaankin hetkeksi pysähtyä ajattelemaan, miten nämä asiat voi parhaiten siirtää hyödyttämään omia oppilaita.. 

Suurkiitokset kaikille mukana olleille Kiltakoululaisille sekä tietenkin omalle työtiimille(Erityisesti sijaisena toimineelle Marika Laineelle, tämä olikin ensimmänen kerta kun sijainen oli tehnyt tuntisuunnitelmat etukäteen...)