Sutinaa pinnalla sekä Digiamis-kilpailu

Syysloman jälkeinen jakso alkoi hienosti Pintakillassa. Olen itse ykkösten ja kakkosten vastuuopettaja, noin puolet jakson opinnoista on molemmilla ryhmillä YTO-aineita. Saimme opettajatiimiin Hannu Waltzerin, Pintakilta Tampereen entisen vetäjän.

Plymouthin työlistaa kirjoitetaan, kuvassa Alex Kuvaja sekä Aapo Näppinen

Kakkoset lähtivät innolla tekemään projektiaan, Plymouth Fury I-autoa. Luokan motivaatio opiskeluun tuli selväksi heti kättelyssä, sillä osa heistä jäi ylitöihin tekemään annetut asiakastyöt koulun jälkeen loppuun. Myös ykkösluokan asenne opiskeluun on korkea, nuoret tekevät annetut tehtävät välillä niin nopeasti ja aktiivisesti, että opettaja ei meinaa pysyä mukana uusien tehtävien kanssa. Tähän kun lisätään vielä kolmosluokan asiakastöiden tekeminen kuin maalaamossa ikään, sutinaa riittää hallissa. Koko viisihenkinen opettaja/ohjaustiimi onkin ollut kädet täynnä töitä hallin puolella.

Ford Mustang siirretään moottorin irroitukseen Asentajakilta Hämeenlinnan tiimille.

Ei sovi unohtaa aikuisopiskelijoiden toimia, työsalissa opiskelevat perustutkintolaiset tekevät omaa Mustang-projektiaan ja oppisopimusopiskelijoiden tiimit omia kehitystehtäviään. 

Oppisopimisopiskelijoista valitaan vuosittain yksi opiskelija Pintaliitäjäksi, tänä vuonna Tomi Lankinen Nastolasta valittiin palkinnon saajaksi. Valintaperusteina mahtava asenne opiskeluun sekä aktiivinen ja muut opiskelijat huomioiva tapa opiskella.(Valinta oli siinä mielessä vaikea, että palkinto olisi pitänyt antaa lähes kaikille oppisopimusopiskelijoille.) Onnea Tomi!!

Anzelika Muttonen onnittelee Pintaliitäjä-palkinnon saajaa, Tomi Lankista.

Digiamis-kilpailu pyörähti käyntiin keskiviikkona, olimme alustavasti pohtineet tiimiä mukaan kilpailuun. Koska meillä on myös oppisopimusopiskelijoita, pyysimme heiltäkin edustuksen kisatiimiin. Emme oikeastaan olleet tutustuneet kovin tarkasti kilpailuun ennen kuin tiiimi jo laitettiin toimeen. Olen opettajana tottunut luottamaan nuorten innostuksen ja motivaation voimaan, joten lähdimme avoimin mielin koitokseen, positiivisen odottavalla kannalla. Juuri ennen kilpailun alkua pohdimme, että vähemmän on enemmän, joten tiimin esittelyrepliikki pitäisi olla sellainen, että sekä asenne että tiimi selviää.

Team Pintakilta Orginal, oranssit vas. Mira, Pekko, Tiia ja Siiri, taustalla "kisatytöt" Oona, Elli ja Fanny. Sparraajina toimivat Minna Takala ja minä, kilpailua koordinoi Hämeenlinnassa Anu Konkarikoski

"Me olemme Pintakilta Original, kuka tulee toiseksi?"

Esittelyrepliikki oli kyllä hieman itsevarma, mutta mielestäni todella hyvä spartalaisestyylisessä askeettisuudessaan. Eikö myös asioita opetettaessa kuulu hakea tietovirrasta se tieto joka tarvitaan ja yksinkertaistaa tieto kaikkien ymmärtämään muotoon?

Tiimi vielä hieman totisena, vaikka kisatytöillä on vauhti päällä.. Koitos on vasta edessä...

Tiimi ja sparraajat vauhdissa. Minna Takala kuvassa keskellä. Kuvassa myös Niki, joka piipahti tsemppaamassa joukkuetta.

Iltapalalla jatkettiin sparrausta, huomaa Siirin edustusasun Pintaliitäjämerkki. Siiri on toiminut ansiokkaasti valkohaalarisena tutoroppilaana ja osallistunut kaikkiin koulun yhteisöllisiin tapahtumiin, mm. messuihin, joissa Pintakilta on ollut esillä.

Paluu menneisyyteen...

Tiimi päätti tehdä ns. teaserin, joka kertoo ongelman/stereotypian ammattiopetuksesta pahimmillaan. Koska meillä Pintakillassa on hyvin yhteisöllinen tapa opiskella ja pyritään positiiviseen kannustamiseen, luodaan rajat opiskelulle ja käyttäytymiselle sekä asenne, opiskelijat pohtivat mikä olisi vastakohta. Minut valittiin opettajan epätoivoiseksi ääneksi taustalle ruikuttamaan.... Hullunhauska ja ajatuksia herättävä teaseri on tässä:

Onneksi tämä on fiktiivinen :-) Oli lähes pelottavaa nähdä opiskelijoiden "muutos"

Torstaina en juurikaan itse ehtinyt muuta kuin sparrata hetken tiimiä, Anu Konkarikoski ja Minna Takala sparrasivat ansiokkaammin.. Yksi tiimin jäsen oli kovassa kuumeessa, mutta tuli urheasti kouluun hoitamaan tehtävän loppuun. Lopullinen tuotos valmistui hienosti ajallaan.

#digiamishml valmis kilpailutyö

Kun näin valmiin tuotoksen päivän päätteeksi, olin todella tyytyväinen, tämä video olisi hyvä jokaisen kouluttajan vilkaista läpi. Tiimi oli tehnyt hyvää työtä. Kun kuulin jaetusta ykkössijasta, olin riemuissani, sillä tapa, jolla lähdimme mukaan oli hieman "flipped classroom", mennään mukaan ja reagoidaan kilpailun sääntöihin kilpailun edetessä ilman sen suurempia etukäteisvalmisteluja. Hienointa koko kilpailussa oli se, että toinen voittajatiimi tuli Salosta, meidän yhteistyöoppilaitoksesta, sillä salolaiset ovat olleet mukana alusta lähtien kehittämässä Kiltakoulut-toimintamallia.

Parhaat onnittelut tiimeille vielä kerran!

Jari Välkkynen, 
Pintakilta Original-opettaja

Opettajien ja kouluttajien opettamista...

Uusi aluevaltaus itselläni on Pintakilta- ja Kiltakoulut-tyylisen opetusmenetelmän selventäminen muille kouluttajille ja opettajille. Koin aluksi kovin haastavaksi tämän osan työstäni, mutta nyt jo useamman kerran asioita kouluttaneena uskallan tehdä pienen blogituksen tästä....

Hyvänä tukena ja kollegana on toiminut lehtori Keijo Hakala HAMK-opettajakoulutuksen puolelta. Keijon kanssa olemme kehitelleet vähän uudenlaista teorian ja käytännön vuorotteluun perustuvaa kouluttamisen mallia. Mallissa tuodaan ensin aihealue esille, joka toimii tavallaan alustuksena. Tämän jälkeen "henkilökohtaistetaan" koulutusta kuuntelijoiden mukaan, eli kouluttajat ovat tarkkana ja tarvittaessa muuttavat oman esityksensä rakennetta haluttuun tai toivottuun suuntaan.(Yleensä ensimmäisenä koulutuspäivänä kannattaa laittaa koulutettavat ongelmalähtöisiin malleihin perustuvien tehtävien kautta motivoitumaan... ja tutustumaan toisiinsa.)

Tämä vaatii kouluttajilta yhteistyötä ja pelisilmää, sekä koulutuksen rakenteen joustavuutta tarvittaviin muutoksiin vaikka lennosta. Näin toimien mielenkiinto ja motivaatio säilyvät koulutettavilla. Hyviksi havaitut työkalut ovat Moodle tehtävien palautuspaikkana sekä Prezi tiedon pilvitallennukseen erilaisine esitysvaihtoehtoineen.(Prezissä voi lennossa lisäillä ja poistaa esityksen sivuja, jos ne ovat sinne valmiiksi tehdyt.)

Prezi aineistopankkina. Kokonaisuus on tämän näköinen, sisältäen aiheesta paljon tietoa, josta valitaan "polku", jota muokataan kuulijoiden mukaan. Kaikkea tietoa ei tarvitse toistaa, jos kuulijat ovat asian jo omaksuneet aikaisemmin...

Tässä kuvassa polkua on muokattu ko. ryhmän tarpeiden mukaan. Keskityimme niihin esityksen osiin, jotka aiheuttivat eniten keskustelua tai kysymyksiä.

Koulutettavia tulee kuulostella koko koulutuksen ajan. Koulutuksen tarkoitus on yleensä tiedon siirtäminen ja ajattelun tehostaminen, joten kokoaikainen vuoropuhelun ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä elementeistä. Harvoin voidaan stimuloida ajatuksia pelkästään laittamalla koulutettavat kuuntelemaan kouluttajaa, vaan osa asioista jää huomattavasti helpommin mieleen itse ajattelemalla sekä kommentoimalla. Myös ajattelun saaminen ulos tavanomaisista raameista aihealueen suhteen on tärkeää, ellei jopa pakollista.

Mielenkiintoiseksi tämän työn on tehnyt se, että harppaus ammattialani opettamisesta enemmän teoriapainotteiseen suuntaan ei olekaan ollut niin vaikeaa kuin luulin. Toinen iloinen yllätys on ollut koulutettavien motivaatio, kuten myös kriittisetkin kannanotot ko. aiheeseen liittyen. Monesti kannanotoista ja kommenteista on päästykin kehittämään aihealueen keskustelua ihan uusiin suuntiin. Kiitokset hyville koulutettaville, tästä on mukava jatkaa!

Pintakilta-oppimisympäristö palkitsemisen kohteena

Viime päivät ovat sisältäneet yllätyksiä.. Sain Opetushallitukselta tunnustuksen Pintakilta-oppimisympäristön kehittämistyöstä, juuri kun olin Rahtareiden palkinnosta toipunut...

Täytyy sanoa, että olen kyllä otettu tästä.. Ihmeellisesti jo toinen tämäntyylinen tapahtuma viikon sisään...
Kuva Anu Konkarikoski. 

Vuoden pedagoginen kehittäjä 2013(ammatillinen sarja)-palkinto tuli yllätyksenä, vaikka Pintakilta on ollutkin paljon esillä. Pintakillan kehittäminen ei ole ollut yksin tekemistä, vaan koko Kiltakoulut-tiimi ansaitsisi vastaavan palkinnon. Olisi ehkä aiheellista kerrata vaiheet, jotka johtivat yhden projektiseurantasivun kautta oppimisympäristön kehittämiseen ja lopuksi Kiltakoulut-hankkeeseen, jossa oppimisympäristöä levitetään muillekin aloille.

Uusin versio Pintakillan logosta. Opiskelijat saivat äänensä kuuluviin, joten vaihdoimme taustan mustaksi, tekstin oranssiksi.

Pintakillan uudet opiskelijat syksyllä 2013 yhteiskuvassa.

Aluksi on aiheellista kiittää kaikkia mukana olleita kehittäjiä, joita on paljon. En kykene heitä nimeltä luettelemaan, sillä niin moni on omalla työpanoksellaan myötävaikuttanut Pintakillan ja Kiltakoulujen kehitykseen.

Mistä Pintakilta sai alkunsa?
Pintakilta-wiki perustettiin ensin Corvette-projektimme seurantasivustoksi, osana Kroy-Troy hanketta. Hankkeen projektipäällikkö Hannu Kuusela etsi 2011 alkuvuodesta oppilasryhmää, joka olisi innokas blogittamaan ja minä taas etsin hyvää alustaa projektin seurantaa silmällä pitäen. Kysyin opiskelijoilta, josko he suostuisivat tämänlaatuiseen toimintaan, ja yksimielisen, myöntävän vastauksen jälkeen löimme Hannun kanssa kättä päälle.

Corvette-projekti loppuvaiheessaan... Corveten väriteemasta saimme Pintakillan logoon sävytyksen.

Myös henkilökunnan työasuissa väriteema tuli esille... Juha Viljamaa ja Marika Laine toimivat opettajatiimissämme.

Oppimistyyli vertaistutoreineen, projektioppimisineen ja työvaltaisine menetelmineen oli kyllä ollut käytössäni jo opetustöideni alustä lähtien. Yrittäjätaustaisena lähdin siitä ajatuksesta, että opiskelijoiden tuli olla sellaisia, jotka voisin itsekin ottaa töihin. Nopeasti havaitsin itse sähköisen median tuoman edun opettajan työhön; Nuoret opiskelijat tekivät motivoituneemmin blogeihin päivityksiä kuin kirjoittivat Power-pointeista vihkoon kynällä... Myös wikialusta toimi hienosti aikataulutuksen ja aineistopankin ominaisuudessa, joten Kroy-Troy hankkeen päättyessä en itse voinut enää palata aikaisempaan tyyliini. Seuraavana syksynä alkoi tulla omituisia yhteydenottoja eri puolilta Suomea, meitä oli seurattu kiinteästi sosiaalisessa mediassa.  Oulun seudun opettajakorkeakoulun Sanna Brauer oli ottanut omiin esitysmateriaaleihinsa meidät esimerkkinä ja näin Pintakillan näkyvyys alkoi lisääntyä nopeasti. Myös Minna Taivassalo-Salkosuo Opetushallituksesta seurasi kiinteästi toimintaamme sitä toisinaan kommentoidenkin.

Pintakillan "vanha" logo, ajalta jolloin Pintakilta Tampere perustettiin.

Pintakilta Tampere
Petri Jäminki silloisesta Pirkosta, nykyisestä Tredusta soitteli syksyllä 2011 ja kyseli, josko he voisivat Hannu Waltzerin kanssa tulla käymään. Hannu opettaa automaalareita, ja Pintakillan tyyli kiinnostaisi. Miehet tulivat tutustumaan ja iltapäivästä oli Pintakilta Tampereen perustamisesta sovittu. Havaitsimme, että teimme spontaanisti yhteistyösopimuksen opettajien kesken, jossakin vaiheessa mietimme, pitäisikö myös koulujen johtoa informoida. Molempien oppilaitosten johto näytti vihreää valoa, joten aloitimme tiiviin yhteistyön.

Opetushallituksesta...
..pyydettiin esittelemään Pintakilta-hanketta. Hämmästys oli osalla suuri, kun kerroin, että teemme tätä opettajien kesken vapaaehtoisesti ilman taustalla olevaa virallista hanketta.(Kroy-Troy päättyi osaltamme edellisenä keväänä.) Palatessamme Petri Jämingin kanssa tilaisuudesta Petri tokaisi, että täytyykö sen olla aina Pintakilta, eikös voisi olla vaikka Asentajakiltakin? Petri kun opettaa asentajia. Asiat lähtivät menemään omasta näkökulmastani melko nopeasti ja ilman suunnitelmia eteenpäin, Salon Keikkalijoiden kanssa olimme vertaisarvioimassa Petrin aikaisempaa hanketta Tredussa, kun mietimme yhdessä vähän humoristisestikin kaikkien alojen yhteistä Kilta-hanketta....Koska joukko kehittäjiä oli paikalla, eikä kukaan painanut jarrua tai puhunut järkeä, perustimme siltä istumalta "Ammattikillat"-facebookryhmän....

Pintakilta ja Keikkailu olivat ensimmäisinä mukana...

Tämän jälkeen nopeassa tahdissa Anu Konkarikoski saatiin toimintaan mukaan, sillä hän jatkoi Kroy-Troy hanketta Hannu Kuuselan jälkeen. Kävin esittelemässä Pintakiltaa monissa eri tilaisuuksissa, samaan aikaan keräten innostuneista ja asiasta kiinnostuneista opettajista mahdollista uuden hankkeen verkostoa. Anu mietti tulevan, uuden hankkeen muotoa ja mallinnusta Pintakillan periaatteiden mukaan. Kesäkuussa 2012 meillä oli Kiltakoulut-hankkeen perustamiskokous, jonne kutsuimme tapaamamme, kiinnostuneet ja omasta näkökulmasta soveltuvat opettajat. Tuolloin ei vielä ollut selvillä, onko hanke edes hyväksytty, mutta päätimme vakaasti joka tapauksessa aloittaa koulujen välisen yhteistyön, kävi miten kävi.

Kiltakoulut-hanke lähti käyntiin 2012 syksyllä

Anu Konkarikoski otti Kiltakoulut-hankkeen käsiinsä, itse jatkoin Pintakilta-toimintamallin kehittämistä.(Kehittämisen apuna toimivat Anne Rongas ja Keijo Hakala, joiden kanssa vaihdamme ajatuksia pedagogiikasta viikoittain) Ilman Anun ratkaisevaa työpanosta olisi koko Kiltakoulut-hanke jäänyt toteutumatta. Nyt Kiltakoulut II-hanke on meneillään ja uusia koulutusaloja liittyy mukaan omina kiltoinaan, myös opettajien täydennyskoulutusta ja vertaistukea silmällä pitäen on perustettu Opettajakilta.

Opettajakillan jäseneksi voi hakeutua opettaja tai opettajaksi opiskeleva, jota kiinnostaa oman työnsä kehittäminen.

Minulla on ollut onni saada vuosittain erittäin mukavat ja motivoituneet opiskelijat, joiden kanssa on innostavaa työskennellä. Ilman opiskelijoitani en olisi koskaan onnistunut näissä hankkeissani, sillä heitä vartenhan me työtämme teemme. Myös vaimoni Tiina on ymmärtänyt, mitä kehittäminen vaatii, vaikka arvatenkin hän välillä näkee "oranssia" kun höyryän Pintakillasta viikonloppuisinkin.

Kiitokset myös Ammattiopisto Tavastian johdolle sekä tietenkin lähimmille työkavereille, jotka joutuvat venymään aina kun itse olen poissa puhumassa Pintakillasta.

Opettamisesta..

Olen pohdiskellut opettajan motivaatiota opettamisessa. Oma kiinnostukseni pintakäsittelyalaan pitää työmotivaationi korkealla ja tietenkin nämä Pintakilta-oppimisympäristöön liittyvät kehitystehtävät omalta osaltaan luovat kiinnostusta työhön.

Havahduin kunnolla miettimään motivaatiota työssäni, kun keskustelin Kiltakoulut-kehittäjien kanssa aiheesta. Opettajalle tulee olla itsestäänselvyys, ettei motivaatiota voi kasvattaa opiskelijoille, jos oma kiinnostus opetettavaan aiheeseen on matala. Kun asiaa tarkemmin ajattelee, kovin moni opettaja ei välttämättä enää pala halusta tutkia ja tutustua aiheeseensa, vaan painelee vanhoilla kaavoilla eteenpäin. Koulujen arki vaatii jo niin paljon kaikkea muuta työtä kuin oman aihealueen opettamista...

Kuvassa oleva tiimin opettaminen on mukavaa oppilaiden kiinnostuksen ja innon vuoksi... Meillä pintakäsittelyssä on käynyt erittäin hyvä "tuuri" jo useana vuonna peräkkäin, oppilaamme ovat mukavia ja motivoituneita.

 On täytettevää lappusta ja kaavaketta jos minkälaisiin tilanteisiin, kasvatusvelvollisuuskin hiipii tuohon ammatin opettamisen rinnalle koko ajan enenevissä määrin.... Myös alaikäisten vanhempiin tulisi olla yhteydessä ja kaikille pitäisi miettiä yksilölliset opinpolut dokumentoiden ne vedenpitävästi mappeihin.... Tärkeitä asioita kaikki tietenkin, ja tottakai ne pitää hoitaa. Samaan aikaan luokkakoot tulevat suurenemaan ja ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia luultavasti muutetaan kireämmäksi. Tämä yhtälö tarkoittaa enemmän töitä pienempään tuntimäärään, joten on helppo miettiä mistä päästä tämä on opiskelijan kannalta pois.

Joskus tuntuu, että paperin säilömiseen ei mikään tila riitä... Tämä kontti on onneksi vain maalattavana, ei opettajan papereiden säilömistä varten....

Toivotaan, että mahdolliset säästöt tulevaisuudessa eivät vie opettajan työnkuvaa liikaa paperinpyörittäjän suuntaan....

Sosiaalinen media, vallankäytön välinekö?

7.7.2012
Ajattelin liittyä erääseen perustettavaan yhdistykseen joka ajoi koulun kannalta hyvää asiaa. Ryhmä oli saanut jonkin verran julkisuutta ja itsekin pyysin saada liittyä ryhmään ammatillisen kiinnostuksen vuoksi. Ajattelin lisäksi saavani ryhmän kautta uusia kontakteja Kiltakoulut-idean kehittämiseen.
Ryhmän tarkoituksena oli siis ajaa tietyn asian kehittämistä koulumaailmassa. Viikon aikana ryhmään oli saatu noin 150 jäsentä, joista monet tuntuivat olevan mukana todella suurella sydämellä ja panoksella. Yllätys olikin suuri kun kehittämisen sijaan ryhmän perustaja ilmoitti että käykäähän liittymässä foorumille, yhdistyksen hallitus on jo valittu... Maksakaa myös jäsenmaksu tilille, jonka numero olikin kätevästi linkissä suoraan..... Käväisin linkin sivustolla, mutta en löytänyt yhdistyksen sääntöjä, joihin varmaan kannattaisi tutustua ennen jäseneksi liittymistä. Kymppi on kyllä nykypäivänä pieni raha, mutta jotenkin alkoi arveluttamaan tämän toiminnan eettisyys.

Monesti asiat nähdään värittyneenä oman mielipiteen kautta...

Päätin ottaa härkää sarvista, ja pyysin vähän lisäselvitystä suljetussa Facebook-ryhmässä maksuvaatimukselle linkittäen samalla asiaa koskevan lakipykälän luettavaksi. Nyt nämä suurella sydämellä mukana olevat alkoivat kommentoimaan kympin rahallisen arvon olevan niin pieni, että hyvän asian puolesta tämä pitäisi maksaa mukisematta, olihan vieläpä jonkun jäsenen alaikäinen lapsikin antanut omistaan puolet että vanhempi voi sen maksaa heti. Ryhmän perustaja kertoi olleensa niin kiireinen että ei ole ehtinyt kaikkea kertoa ryhmässä, mutta yhdistys on haettu jo rekisteriin ja yhdistyrekisteristä odotetaan vastausta. Kotisivutkin saadaan varmaan viikon sisään pelittämään. Kävin katsomassa yhdistyksen sivut, lopputulemana Puheenjohtajalla ja sihteerillä sama sukunimi.

Parin päivän päästä sivuille ilmaantui perustamispaperit ja varainhankintaa lisää. Kun tarkastin hallituksen koostumista huomasin että koko hallitus koostuu kahdesta avioparista.(sukunimien vertailun mukaan)

27.9.2013
Ylläoleva teksti on kirjoitettu yli vuosi sitten. En halunnut julkaista sitä silloin, koska koko juttu aiheutti melkoista kohinaa sosiaalisessa mediassa. Halusin pohtia oman kokemukseni kautta asiassa olevaa ristiriitaa. Sosiaalisen median avulla onnistuttiin masinoimaan hyvän asian varjolla mahtava joukkovoima, joka sai osan seuraajistaan lähes ääriuskonnolisen hurmostilan kaltaiseen joukkopsykoosiin; Kaikenlainen tosiasioiden tai poikkeavien mielipiteiden esittäminen ryhmässä tai ryhmän tavoitteista oli kiellettyä.

Ilmaisia lounaita ei ole, ja jotkin niistä näyttävät liian hyviltä ollakseen totta....

Kuvio näytti jonkin verran kehitystyötä työelämässä tehneen silmin hauraalta, sillä ilman kriittistä näkökulmaa mikään kehitystehtävä ei voi toimia. Suurin yllätys oli ryhmän jäsenten kiihkoisa ryhmän agendan ja johtohenkilöiden puolustaminen; Jos kritisoit, et kuulu joukkoon, olet siis ulkopuolinen ja paha. Netissä näppiksen takaa tämä asenne tuntui vielä vahvistuvan, joten hyvä asia, jonka ympärille yhteisöä oltiin perustamassa muuttuikin yhtäkkiä ahdistavaksi ja negatiiviseksi.

Mietin vain, että miten näiden "fundamentalistisesti" ryhmän agendaan uskovien kävi, kun taustatarina paljastuikin keksityksi ja varmasti elämässään jo aikaisemmassa vaiheessa pettyneet, tavallaan uuden hienon ja palvottavan asian löytäneet havaitsivatkin tulleensa ainakin osin huijatuiksi?

Jälkiviisaus tietenkin on helpoin viisauden laji, mutta pakko myöntää, että harkitsin vakavasti osioiden ottamista yhdistyksen aineistosta oman opetukseni tueksi. Uskoin myös itse aluksi taustatarinaan ja pidin yhdistyksen agendaa tarpeellisena ja hyvänä. Harmitti eniten, kun koko asian perusta paljastui keksityksi. Hyvän asian puolesta tehty mittava markkinointityö somessa ja vähän muussakin mediassa kaatui nopeasti negatiiviseksi julkisuudeksi.

Toisaalta hyvää tarinassa on se, että sain oman kokemuksen kautta toimiini mediakriittisyyttä, rajasin mitä sosiaalisessa mediassa kannattaa itsestään kertoa(ja opetan saman myös opiskelijoilleni). Taustatietojen ja lähteiden tarkastelun kriittisyys kasvoi kohdallani paljon. Suurin osa oppimateriaaleistani ja opetuksen suunnitelmistani on Pintakilta-wikissä, joten asiassa on paljon hyvääkin some-opettajuuden kehittämisen näkökulmasta.

Vauhtiviiikko sekä Kiltakoulut-seminaarissa Tampereella

Joni vauhdissa...

Olin muutaman opiskelijan kanssa Kiltakoulut 1. vaiheen päätösseminaarissa Tampereella viime viikolla. Oikeastaan koko viikko meni vauhdilla, sillä olin oman luokkani kanssa vain maanantain, Juha Viljamaa tuurasi loppuviikon.
Maanantaina sain seurakseni opeparin, Ari Kedonperän Kiipulan ammattioppilaitoksesta. Oli mukavaa kuulla kommentteja ja huomioita omasta opetuksesta. Tiistai ja keskiviikko meni aikuiskoulutuksen parissa, kävimme Arin kanssa tiistai-iltana pitämässä esitelmän opettajaoppilaille HAMK:ssa Sanna Ruhalahden kutsumana. Pintakilta-oppimisympäristö sai positiivisen vastaanoton heiltä.

Tiistaina aloitimme teorialla kynäruiskujen huollosta ym. Opiskelijat jakautuivat kahteen ryhmään, pinstriping-ja kynäruiskutiimeihin. True-flames oli kynäruiskuryhmän aiheena, ja ohjasin itse kynäruiskuryhmää, jonka tutorina toimi Raisa Saloniemi. Hän vastaa myös erikoismaalaustilan siisteydestä.

Joni Koivulahti, ykkösluokan nopeutettu opiskelija toimi aikuisten Pinstriping-osuuden ohjaajana. 

Joni on straipannut puoliammattilaisena jo kolmen vuoden ajan. Kiltakoulumainen opetustapa nostaa jo olemassa olevat osaamiset vertaisoppimisen kautta muidenkin ulottuville. Kiitos Joni hyvästä ohjauksesta! Harmillisesti en ehtinyt ottamaan paljoakaan kuvia kynäruiskumaalaus-opetuksesta, mutta tässä anti lähipäivien tekemisistä:

Jenni Lönnblad ja ensimmäinen liekkimaalaus...

Ammattitutkinto-opiskelijat straippaamassa, Ville, Marika ja Hellu.

Perustutkintolaisia mukana... Petri, Heidi, Mikko ja  Bodo

Opikelijoiden blogeista löytyy enemmän asiaa erikoismaalauksesta:
http://jennilonnblad.blogspot.fi/
http://paintintheass86.blogspot.fi/
http://johnnyspinstriping.blogspot.fi/2013/09/erikoismaalauspaiva-2.html
http://molsaheidi.blogspot.fi/
http://heisuu.blogspot.fi/

Joni straippasi Vuoden kilta 2013 kylttiin Asentajakillan logopalkin ja koristeli kyltin luovutuskuntoon.

Todella upea tuo Asentajakillan logo, yläpalkki maalattu siveltimellä...

Torstaina lähdimme Tamperetta kohti, opiskelijat "Tikrulla" eli Pintakillan omalla Nissanilla. Itse tulin Pintakilta-ATTO-opettajan, Anneli Vaasvainion kanssa omalla autolla, koska halusin päästää opiskelijat heti virallisen ohjelman jälkeen kotiin. Mukaan valikoituivat Osku, Anu ja Jori.(Jori teki aamulla nopean päätöksen, sillä kysyin kuka lähtee ja hän viittasi ensimmäisenä...)

Tikrusta ja Pintakiltalaisista tehtiin näköhavainto pari viikkoa sitten Salossa, sillä Keikkailijat suunnittelivat ja leikkasivat Asentajakillan kyltin. Pintakiltalaiset sitten viimeistelivät sen luovutuskuntoon....

Perille päästyämme alkoi melkoinen sutina, oppilaamme pystyttivät Pintakilta Tampereen työsaliin infopisteen, jossa he esittelivät Pintakillan toimintaa. Samaan aikaan Tampereen osasto näytti käytännössä miten maalataan ja lakataan. Itse pidin pienen puheenvuoron pelillisyydestä opetuksessa. Päivään mahtui monen eri Kiltakoulun toiminnallista esitystä ja näyttikin, että seminaarivieraat viihtyivät. Pintakillan taustavaikuttajat olivat myös hyvin esillä; Pintakillan oranssia vilkkui siellä täällä.

Anu Konkarikosken avajaissanat. Eturivissä Oulun Kiltakoulutoimijat, Sanna Brauer, Tapio Patrikainen ja Ville Bräysy

Asentajakillan esitys menossa, Tapio Hanhilammi kertoo opetusmenetelmistään.

Sanna Brauer, yksi Pintakillan vankoista tukijoista. Sanna teki Pintakiltaa tunnetuksi alkuvaiheessa. Kiitokset Sannalle vielä kerran!

Lisää Pintakillan taustajoukkoja, Anne Rongas ja Keijo Hakala, jotka omilla panoksillaan ottavat osaa Pintakiltamallin kehittämiseen lähes joka viikko. Mika Heinonen ja Petri Karisma ylläpitävät Metallikiltaa.

OPH:n Minna Taivassalo-Salkosuo puhui seminaarissa.

Salon visualistien osasto, taustalla Korikillan Sami Ruotsalainen ja korikiltalaisia.

Oulun Prosessistars-killan opettajanasu. Punainen takki näkyy hyvin työsalissa, tutoreillekin on oma värinsä.

Puukillan Ville Bräysy kertoo asiakastöiden haasteista oppilaitoksessa. Taustalla Pintakillan opiskelijat odottavat oman esityksensä alkua.

Sain kunnian luovuttaa Asentajakillalle Vuoden Kilta-palkinnon. Onnittelut asentajille!

Asentajakilta on tehnyt hienon työn, Tapio Hanhilammi ja opiskelijat ovat tunnustuksensa ansainneet!

Kyltti uusien omistajien hallussa...

Tikru Tampereen Pintakillan työsalissa...

Iltatilaisuudessa vaihdoimme kuulumiset. Pääsin ajamaan takaisin kotia kohti yhdeksältä, pysäköintisakkoa rikkaampana.(Taitavat kerätä siihen tunneliin varoja...) Kokonaisuutena päivä oli erittäin antoisa, oli mukavaa tavata muita kiltalaisia kasvokkain ja huomata Kiltakoulut-hankkeen vahvuus taas kerran:

“Yhteistoiminnallista, innostavaa, sosiaalisen median ja livetapaamisten kautta tapahtuvaa alati muuttuvaa oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittämistä hyvässä seurassa, ollen enemmän kuin osiensa summa aktivoiden opiskelijat ja opettajat puhaltamaan samaan hiileen elinikäisen oppimisen, tutkimisen, ryhmäytymisen projektien ja positiivisen energian kautta ylittämään itsensä.”

Pintakilta esillä ITK:ssa

Olin hyvin otettu kun Sanna Brauer Nappiparisto-hankkeen koordinoijana kysyi minua puhumaan Pintakillan pelillisyydestä ITK-tapahtumaan.

Täytyy myöntää että aluksi jännitti melkoisesti mennä puhumaan isolle yleisölle, kun on tottunut puhumaan yleensä vain parinkymmenen oppilaan joukolle. Onneksi puheenvuoroni oli osa Nappipariston settiä, joten ei yksin tarvinnut lavalle mennä vaan mukana oli muitakin kohtalotovereita.. Yllättäen jännitys hälveni saman tien kun sain mikrofonin nokan eteen...

Sali oli aika täynnä, tässä vaiheessa alkoi vähän jännittämään...kuvat Anu Konkarikoski

Ammattiopisto Tavastian logot esillä esityksen alussa.. Mielestäni Tavastian uusi graafinen ilme on onnistunut.

 Kiltakoulut-hanke oli hienosti esillä eri yhteyksissä, vahvimmin tietenkin mainio Asentajakilta, jonka eteneminen kiltamaisen opetuksen omaksumisessa on ollut todella ripeää.

Tapio Hanhilammi ja Petri Jäminki vauhdissa Asentajakillan esityksen kanssa. 

 Unohtaa ei sovi Salon Keikkailijoita, jotka aina niin positiivisella ja eteenpäin pyrkivällä asenteellaan saavat aikaan "luovan hulluuden" tilan minne ikinä menevätkään.

Nappipariston osastoa koristivat hankkeiden mainosjulisteet. Huomaa keskellä Keikkailijoiden  hieno juliste.

Ensimmäinen päivä hupeni todella nopeasti illaksi. Oli mukavaa saada kasvot muutamalle netistä tututulle keskustelukumppanille. Mielenkiinnolla odotan tulevia toteutuksia innovaatioihin, joita esiteltiin eri osastoilla.