Erikoismaalauksen paikkamaalausta

Mielenkiintoiseksi tämän paikkamaalauksen aloittamisen teki se, että auto jatkoi menoaan paikkamaalauksen aloituksen aikana varaosan voimin.
Varsinainen haaste on tehdä pääosa raidoituksesta valmiiksi ennen osan laittamista paikalleen. Näin toimien seisontapäivien määrä autolla on huomattavasti pienempi kuin jos osa maalattaisiin kokonaan alusta lähtien paikallaan. Koska ulkona oli työtä tehtäessä kovin kostea ilma päätin käyttää vesiohenteisessa maalissa kovettajaa kuivumisen varmistamiseksi.

Aina kannattaa kerrata käyttöteknisestä tiedotteesta maalin toimivuus eri lisäaineiden kanssa.

Kovettaja

Käyttöteknisen tiedotteen mukaan kovettajaa lisätään maaliin n.10% kun kyseessä on ns. uni- sävy. "Uni" tarkoittaa tässä tapauksessa sävyä joka ei sisällä metallikiteitä tai helmiäisiä. Ensimmäisen ruiskutuskerran jälkeen on 72 tuntia aikaa ruiskuttaa lakka päälle moniväriraidoituksissa joten heräsinkin jo klo 4.00 kyseisenä aamuna ruiskuttelemaan ensimmäistä värikerrosta.

Ensimmäinen värikerros on raitojen outlinen sävy, vaalean sininen. Vesiohenteisissa väreissä on haastavinta saada sävy kohdalleen, koska maalin sävy kuivuessaan tummuu hieman.

Ruiskutin kappaleen yläosan kokonaan, jolloin raidoitusta voi huoletta vähän säätää sinisen alueen kohdalla.

Kun sininen oli kuivunut, hion kevyesti P800 paperilla sumurajat alueen reunoilta tasaiseksi

Vihdoin itse raidoitukseen...
Aloitin raidoituksen tekemisen yksinkertaisen apuvälineen kanssa; Laitoin leveän maalarinteipin vanhan osan raidoituksen päälle ja piirsin läpi kynällä raidoituksen aloituskohdat sekä kohdistuksen.

Käytin ilmanottoaukon kulmaa hyväkseni raidan asemoinnissa uuteen osaan.

Tässä teippi siirrettynä korjattavan osan pintaan. jouduin vähän käsitteleämään kuvaa värikylläisemmäksi, jotta kynän jälki erottuu paremmin... Merkkasin raitojen paikat vesiohenteisella violetilla kynällä maalin pintaan välttyäkseni mahdollisilta pigmenttitäpliltä valmiissa työssä.

Tein toisen ohjausteipin keskeltä raidoitettua aluetta. Merkitsin raitojen aloituspisteet sekä tämän teipin avulla keskelle toiset pisteet, jolloin sain raitojen kulmat suhteessa kappaleeseen oikein.

Raitojen reunusten teippaus kannattaa aloittaa reunoilta. näin toimien pystyy helpommin tarkastamaan onko suuret linjaukset tehty oikein. Käytin raidoitusteippinä erinomaista 3M muoviteippiä. Tarkastin raidoituksen asennon ja tarkkuuden asettamalla mittateipin vielä kerran paikalleen.

Ensimmäinen sininen sävy teipattiin piiloon, sillä sen tarkoitus on saada raidoitus erottumaan kunnolla pääsävystä. Toinen syy juuri tämänkaltaisen sävyn valintaan reunustamaan raitoja on sen helppo paikattavuus siveltimen avulla. Näin monimutkaisessa raidoitustyössä ei voi välttyä suojausten vuotamiselta.

Nostin vielä teippaamisen päätteeksi molemmat osat vierekkäin oikeaan asentoon, jotta pystyn vertaamaan onko raidoituksen malli oikeanlainen.

Raidan sävyn etsintää. Harmittavasti juuri samoja sekoitussävyjä ei enää ole käytettävissä, joten tein sävyt mahdollisiman lähelle alkuperäsiä sävyjä. Magenta joka on pinkin sävyn pohjana, on nykymaaleissa vähän kirkkaampaa ja sävykkäämpää.

Kovettaja muuntaa maalin normaalia paksummaksi ja hyytelömäisemmäksi, joten lisäsin vähän häivytyslisäainetta 1050 ohentamaan seosta.

Pinkki raita valmiina sävyä varten. Suojasin kappaleen huolellisesti jokaisen sävyn ruiskutusta varten välttääkseni ohiruiskutusta.

Raitojen maalausjärjestys määräytyy sen mukaan miten raidat lomittuvat toistensa kanssa. Päällimmäisenä näkyvä pinkki raita, joka on siis näkyvin, maalataan ensin ja suojataan maalin kuivuttua piiloon. näin toimien maalataan kaikki raidat valmiiksi ja suojataan riittävän kuivumisen jälkeen piiloon yksi kerrallaan.

Valmiit raidoitukset suojattuna violetin pääsävyn maalausta varten.

Ruiskutin päivän päätteeksi vielä violetin pääsävyn kappaleeseen. Kovettajan kanssa maalatessa vesiohenteinen maali toimi huomattavasti nopeammin kuin ilman kovettajaa. Maalin kuivui nopeammin kuin vanhat liuotinpohjaiset maalit... Tärkeintä on ruiskuttaa juuri oikea määrä maalia kun tehdään muualla kuin ilmanvaihdoltaan ihanteellisissa olosuhteissa maalaustyötä.(Omassa erikoismaalaustilassani ei ole maalauskammioon verrattavaa ilmanvaihtoa)

Marhed Scania, pohjamaalauksia ennen varsinaista erikoismaalausta

Kun kaikkiin muoviosiin oli saatu pohjustukset tehtyä aloitin varsinaisen pintakäsittelyn.
Otin ensin käsittelyyn kulmapalan sisäpuolelle tulevan ilmanohjaimen. Yleensä puolikiiltävät- tai mattapinnat ovat haasteellisia tehtäviä; tavanomaisella automaalilla tehtäessä pintaan ruiskutettava maalimäärä ratkaiseen kiiltoasteen osittain. Käytin SEM:n Hot Rod Black:a, koska sillä voi melkoisen huoletta ruiskutella aina takuuvarman, silkinhohteisen pinnan ilman että tarvitsee pelätä liikaa kiiltoa.

Lähikuvaa valmiista pinnasta.

Maali ja maalauskohde valmiina. Hot Rod Black toimitetaan oikeassa suhteessa toisiinsa nähden olevissa astioissa jos ei jostain syystä muista seossuhdetta 4:1:1.... Sitä saa tilattua halutessaan SP-Automaalit Oy:sta, Hyvinkäältä tai Jyväskylästä.

Seuraavaksi maalasin kulmapalan taustan. Scania maalattiin alunperin näyttelyautoksi, joten kaikki keulan osat maalattiin molemmin puolin. Käytin perusvärinä Spies Heckerin vesiohenteista HiTEC-maalia jonka päälle ruiskutin yhden reilun kerroksen lakkaa.

Tausta valmiina. Huomaa että jätin ulkopuolen suojaamatta, näin sain varsinaisen erikoismaalattavan pinnan hiontaan "tarkastusväriä", eli ohuen sumun tummaa lilaa vaalealle pinnalle jonka avulla ulkopinnan virheet tulevat hiottaessa helpommin esille.

Hion koneella pehmeäselkäisellä P800 hiomalaikalla osan ennen maalausta.

Uudessakin osassa voi olla pieniä virheitä, tämä kulma suoristui lopuksi hiomalla. Osasta löytyi pari pientä kitattavaakin naarmua...

Lopuksi taustan suojaus. Valmis maalipinta kannattaa aina suojata tarkasti.

Huolellisesti tehty pohjustus on kaiken pintakäsittelyn tärkein työvaihe, sen vuoksi halusin tässäkin blogissa tuoda näin mittavasti esiin tehdyt pohjatyöt. Poikkeuksena yleiseen tapaani päätin aikataulun kiireellisyyden vuoksi tehdä kaikki hionnat kuivahiontana. Käytän yleisesti vesihiontaa pohjustuksessa, mutta näyttää siltä että näillä nykyaikaisilla pinnoitusjärjestelmillä nopeampi kuivahionta toimii ainakin yhtä hyvin.

Marhed-Scanian paikkamaalausta... taas...

Kesällä tein Marhed Oy:n Scaniaan uudet designit keulaan, keventäen samalla auton kokonaisilmettä liukuvärjäyksellä. Myös kävelytaso vetopöydän ympärillä sai uuden pinnoituksen uusista liekkikuviosta puhumattakaan.

Tässä muistin virkistämiseksi kuva autosta heti maalauksen jälkeen. Onneksi Scaniassa oli jälkiasennuksena tehty karjapuskuri kiinni, sillä muuten romua olisi tullut huomattavasti enemmän.....

Lähikuva tuhoutuneesta kulmapalasta ennen kolausta.. Liekkikuviot ovat viime kesän satoa, eli lisättiin elävöittämään ja keventämään keulaa.

Kulmapalan vauriot olivat kuitenkin niin suuret ettei sitä enää kannattanut korjata...

Myös viereiset osat ottivat vähän kipeää, harmillisesti koko keula pitää lakata paikattaessa....

Jotenkin harmitti itseänikin lähes saman verran kuin auton omistajaa Hedmanin Jukkaa, kun hän soitteli ja kertoi auton joutuneen pieneen onnettomuuteen. Öinen peruutus ei ollut mennyt ihan nappiin toisella rekkakuskilla, sillä Scanian keula oli tiellä ja romuahan siitä syntyi.

Olen kuluneen viikolopun aikana valmistellut irrallisia osia paikkamaalausta varten. Eri muovilaatuja olevat osat pitää esikäsitellä hieman eri tavoin. Itse kulmapalan vieressä olevasta pienestä irto-osasta pitää poistaa struktuuripinta hiomalla samoin kuin kulmapalan sisällä olevasta ilmanohjaimesta.

Muoviosassa oleva struktuuripinta poistettiin hiomalla.

Kaikki osat pestiin useaan kertaan ennen hiontatöiden aloittamista, sillä varsinkin isossa kulmapalassa oli sisäpuolella epäpuhtauksia(näytti muotissa käytettävältä irroitusvahalta..)

Ilmeisesti muottivahan jäänteitä osan sisäpinnalla.

Kaikista muoviosista löytyy nykyisin muovilaadun merkintä, ks. kuvassa >PC/PBT< Eli maalattavissa olevaa polykarbonaattia terästettynä polyestereillä, joustamatonta kovan tuntuista muovia siis.

Käytin kaikkien muovien tartunta/täyttöpohjamaalina SEM Hig Build Primer Surfaceria, joka on hieman hinnakkaampaa käyttää kuin perinteiset hiomamaalit, mutta tarttuu hyvin eri muovilaaduille. Ainoa miinus on saatavuus vain spraypullossa...

Yllättävän hyvin spraysuuttimellakin saa pintaa...

Pohjatöiden jälkeen on hyvä jatkaa pintamaalausten tekemisellä. Kävin SP-Automaalit Oy:ssa mittaamassa jälleen kerran sävyn värimittarilla(hienosti sanottuna spektrofotometrillä, insinöörien iloksi:-)) Auton erikoismaalaukset vaativat Spies Hecker HiTEC-vesimassaan kovettajaa näillä ilmankosteuksilla.