Lumet sulivat, moottoripyörän maalaus jatkuu...

Onneksi asiakkaani on kärsivällistä tyyppiä, sillä pyörällä ei ole kiire.
Mutta asiaan, pyörän osiin ruiskutettiin seuraavaksi pohjasävy, joka on sopiva kuvioiden hahmottelua varten. Maalina käytän Spies Heckerin HI-Tec vesivärejä. Päätin lisätä ensimmäiseen maalikerrokseen kovettajaa, jolloin itse erikoismaalausten tekemiseen jää enemmän aikaa.

Maali tulee aina laskea sihdin läpi, tässä tapauksessa maalin seassa olevat epäpuhtaudet näkyvät erittäin hyvin..

Pääsävyksi valikoitui violetti, joka on itse sekoitettu sinisestä, violetista, valkoisesta ja mustasta. Tein maaliseoksen tilavuusmitoin tikkua apuna käyttäen, kovettajaa seokseen lisättiin 10 % käyttöteknisen tiedotteen ohjeen mukaan.

Vesiohenteinen maali muuttaa sävyään kuivuessaan. Tankissa näkyvät tummemmat laikut ovat kuivempia kohtia. Vesiohenteiset maalit vaativat hieman pidemmän haihdutusajan kuin liuotinvärit, mutta toimivat erittäin hienosti myös poikkeukellississa maalausolosuhteissa.(vrt. ruiskumaalauskammio-hallitila)

Ennen erikoismaalausten aloittamista hioin tankin ja muut osat P800 pehmeäselkäiselle hiomapaperilla, jolla varmistetaan maalin ja lakan tarttuvuus. Asensin myös kromiosat paikalleen jotta voin piirtää niiden rajat tankkiin ennen maalaamista vesiohenteisella kynällä.

Takalokasuojan kierteet avattiin vielä varmuuden vuoksi ennen erikoismaalausta, kollegani Jan Toivonen otti kierteiden puhdistuksen tehtäväkseen kokeneena motoristina.

Kuviot hahmotellaan ensin kynäruiskulla suoraan pintoihin.. Tässä ensimmäinen hahmotelma tankista...

Pyörä valmistunee toukokuun aikana, tankin yläosaan on tarkoitus maalata samuraimiekat ristiin, poskiin tulee liekehtivät japanilaiset kirjoitukset ja eri kuvia erottaa maalatut metallipannat valmiissa työssä.

Erikoismaalauksen paikkamaalausta

Mielenkiintoiseksi tämän paikkamaalauksen aloittamisen teki se, että auto jatkoi menoaan paikkamaalauksen aloituksen aikana varaosan voimin.
Varsinainen haaste on tehdä pääosa raidoituksesta valmiiksi ennen osan laittamista paikalleen. Näin toimien seisontapäivien määrä autolla on huomattavasti pienempi kuin jos osa maalattaisiin kokonaan alusta lähtien paikallaan. Koska ulkona oli työtä tehtäessä kovin kostea ilma päätin käyttää vesiohenteisessa maalissa kovettajaa kuivumisen varmistamiseksi.

Aina kannattaa kerrata käyttöteknisestä tiedotteesta maalin toimivuus eri lisäaineiden kanssa.

Kovettaja

Käyttöteknisen tiedotteen mukaan kovettajaa lisätään maaliin n.10% kun kyseessä on ns. uni- sävy. "Uni" tarkoittaa tässä tapauksessa sävyä joka ei sisällä metallikiteitä tai helmiäisiä. Ensimmäisen ruiskutuskerran jälkeen on 72 tuntia aikaa ruiskuttaa lakka päälle moniväriraidoituksissa joten heräsinkin jo klo 4.00 kyseisenä aamuna ruiskuttelemaan ensimmäistä värikerrosta.

Ensimmäinen värikerros on raitojen outlinen sävy, vaalean sininen. Vesiohenteisissa väreissä on haastavinta saada sävy kohdalleen, koska maalin sävy kuivuessaan tummuu hieman.

Ruiskutin kappaleen yläosan kokonaan, jolloin raidoitusta voi huoletta vähän säätää sinisen alueen kohdalla.

Kun sininen oli kuivunut, hion kevyesti P800 paperilla sumurajat alueen reunoilta tasaiseksi

Vihdoin itse raidoitukseen...
Aloitin raidoituksen tekemisen yksinkertaisen apuvälineen kanssa; Laitoin leveän maalarinteipin vanhan osan raidoituksen päälle ja piirsin läpi kynällä raidoituksen aloituskohdat sekä kohdistuksen.

Käytin ilmanottoaukon kulmaa hyväkseni raidan asemoinnissa uuteen osaan.

Tässä teippi siirrettynä korjattavan osan pintaan. jouduin vähän käsitteleämään kuvaa värikylläisemmäksi, jotta kynän jälki erottuu paremmin... Merkkasin raitojen paikat vesiohenteisella violetilla kynällä maalin pintaan välttyäkseni mahdollisilta pigmenttitäpliltä valmiissa työssä.

Tein toisen ohjausteipin keskeltä raidoitettua aluetta. Merkitsin raitojen aloituspisteet sekä tämän teipin avulla keskelle toiset pisteet, jolloin sain raitojen kulmat suhteessa kappaleeseen oikein.

Raitojen reunusten teippaus kannattaa aloittaa reunoilta. näin toimien pystyy helpommin tarkastamaan onko suuret linjaukset tehty oikein. Käytin raidoitusteippinä erinomaista 3M muoviteippiä. Tarkastin raidoituksen asennon ja tarkkuuden asettamalla mittateipin vielä kerran paikalleen.

Ensimmäinen sininen sävy teipattiin piiloon, sillä sen tarkoitus on saada raidoitus erottumaan kunnolla pääsävystä. Toinen syy juuri tämänkaltaisen sävyn valintaan reunustamaan raitoja on sen helppo paikattavuus siveltimen avulla. Näin monimutkaisessa raidoitustyössä ei voi välttyä suojausten vuotamiselta.

Nostin vielä teippaamisen päätteeksi molemmat osat vierekkäin oikeaan asentoon, jotta pystyn vertaamaan onko raidoituksen malli oikeanlainen.

Raidan sävyn etsintää. Harmittavasti juuri samoja sekoitussävyjä ei enää ole käytettävissä, joten tein sävyt mahdollisiman lähelle alkuperäsiä sävyjä. Magenta joka on pinkin sävyn pohjana, on nykymaaleissa vähän kirkkaampaa ja sävykkäämpää.

Kovettaja muuntaa maalin normaalia paksummaksi ja hyytelömäisemmäksi, joten lisäsin vähän häivytyslisäainetta 1050 ohentamaan seosta.

Pinkki raita valmiina sävyä varten. Suojasin kappaleen huolellisesti jokaisen sävyn ruiskutusta varten välttääkseni ohiruiskutusta.

Raitojen maalausjärjestys määräytyy sen mukaan miten raidat lomittuvat toistensa kanssa. Päällimmäisenä näkyvä pinkki raita, joka on siis näkyvin, maalataan ensin ja suojataan maalin kuivuttua piiloon. näin toimien maalataan kaikki raidat valmiiksi ja suojataan riittävän kuivumisen jälkeen piiloon yksi kerrallaan.

Valmiit raidoitukset suojattuna violetin pääsävyn maalausta varten.

Ruiskutin päivän päätteeksi vielä violetin pääsävyn kappaleeseen. Kovettajan kanssa maalatessa vesiohenteinen maali toimi huomattavasti nopeammin kuin ilman kovettajaa. Maalin kuivui nopeammin kuin vanhat liuotinpohjaiset maalit... Tärkeintä on ruiskuttaa juuri oikea määrä maalia kun tehdään muualla kuin ilmanvaihdoltaan ihanteellisissa olosuhteissa maalaustyötä.(Omassa erikoismaalaustilassani ei ole maalauskammioon verrattavaa ilmanvaihtoa)

Marhed Scania, pohjamaalauksia ennen varsinaista erikoismaalausta

Kun kaikkiin muoviosiin oli saatu pohjustukset tehtyä aloitin varsinaisen pintakäsittelyn.
Otin ensin käsittelyyn kulmapalan sisäpuolelle tulevan ilmanohjaimen. Yleensä puolikiiltävät- tai mattapinnat ovat haasteellisia tehtäviä; tavanomaisella automaalilla tehtäessä pintaan ruiskutettava maalimäärä ratkaiseen kiiltoasteen osittain. Käytin SEM:n Hot Rod Black:a, koska sillä voi melkoisen huoletta ruiskutella aina takuuvarman, silkinhohteisen pinnan ilman että tarvitsee pelätä liikaa kiiltoa.

Lähikuvaa valmiista pinnasta.

Maali ja maalauskohde valmiina. Hot Rod Black toimitetaan oikeassa suhteessa toisiinsa nähden olevissa astioissa jos ei jostain syystä muista seossuhdetta 4:1:1.... Sitä saa tilattua halutessaan SP-Automaalit Oy:sta, Hyvinkäältä tai Jyväskylästä.

Seuraavaksi maalasin kulmapalan taustan. Scania maalattiin alunperin näyttelyautoksi, joten kaikki keulan osat maalattiin molemmin puolin. Käytin perusvärinä Spies Heckerin vesiohenteista HiTEC-maalia jonka päälle ruiskutin yhden reilun kerroksen lakkaa.

Tausta valmiina. Huomaa että jätin ulkopuolen suojaamatta, näin sain varsinaisen erikoismaalattavan pinnan hiontaan "tarkastusväriä", eli ohuen sumun tummaa lilaa vaalealle pinnalle jonka avulla ulkopinnan virheet tulevat hiottaessa helpommin esille.

Hion koneella pehmeäselkäisellä P800 hiomalaikalla osan ennen maalausta.

Uudessakin osassa voi olla pieniä virheitä, tämä kulma suoristui lopuksi hiomalla. Osasta löytyi pari pientä kitattavaakin naarmua...

Lopuksi taustan suojaus. Valmis maalipinta kannattaa aina suojata tarkasti.

Huolellisesti tehty pohjustus on kaiken pintakäsittelyn tärkein työvaihe, sen vuoksi halusin tässäkin blogissa tuoda näin mittavasti esiin tehdyt pohjatyöt. Poikkeuksena yleiseen tapaani päätin aikataulun kiireellisyyden vuoksi tehdä kaikki hionnat kuivahiontana. Käytän yleisesti vesihiontaa pohjustuksessa, mutta näyttää siltä että näillä nykyaikaisilla pinnoitusjärjestelmillä nopeampi kuivahionta toimii ainakin yhtä hyvin.

Kynäruiskulla joulupuuhiin jo nyt

Joku saattaa ihmetellä milloin joulukorttien kuva-aiheita maalataan. Itse maalaan jouluaiheita ympäri vuoden, johtuen toisesta työstäni opettajana. Ihanteellisin aikahan olisi joulun alla...
Onneksi tulevan joulun kortit ovat jo valmiit, luultavasti painettunakin. Vaikeinta on keksiä samasta aiheesta joka vuosi jotain uutta maalattavaa, joten pidänkin kameran valmiina pitkin vuotta maalausmalleja ajatellen.
Joulukorttejani voi käydä katselemassa lähemmin Korttituotteen sivuilta.

Sarjan kuvien tulee sopia hyvin yhteen, vaikka jokainen korttihan menee yleensä eri vastaanottajalle...

Tässä hillitympää sinistä sävyä, henkevämmiksi tarkoitetut korttimallit eivät saa olla liian värikkäitä.

Alemman korttisarjan sävyt ovat lähempänä maalausta, mutta jos katsot tarkkaan kuvia niin löydät yhden saman kuva-aiheen molemmista sarjoista. Kun kustantajani tilaa kuva-aiheita kortteja varten, pitää aina muistaa että maalaus ei ole vielä valmis kortti vaan kuvankäsittelijä, AD,(Terveiset Eltsulle jos tätä luet, olen ollut ahkera tänä viikonloppuna:-)) viimeistee maalaukset painovalmiiksi korteiksi. Näin ollen taiteilijan ja AD:n tulee tehdä tiimityötä jolloin päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Joskus AD saattaa muuttaa hieman korttia saadakseen sen sopimaan paremmin sarjaan. Vihreäsävyinen revontuli-kortti on saanut sinisen häivytyksen reunoihinsa, kuten kaikki muutkin kuva-aiheet.

Itse asiaan, korttisarjan maalaus alkaa... 
....aina siis aineiston hakemisella. Maalaan korttisarjat 4 tai 8 aiheen sarjoissa. Nyt aloitin 4 kortin sarjan tavoitteena saada kuvattua jokin jouluun liittyvä esine tarkemmin(esim lyhty jonka sisällä kynttilä) taustan ollessa hieman vähemmällä huomiolla.


Samalla kun pohdiskelen aiheita, käyn välillä tekemässä pohjustavat työt maalaamon puolella; 
Pohjustan maalattavat levyt ja asettelen ne maalausta varten puhtaan peitepaperin päälle. Nykyisillä vesiohenteisilla maalattaessa on erittäin tärkeää pestä maalauspohjat ennen hiontaa sekä liuotin- että vesiohenteisella rasvanpoistoaineella ennen hiontaa. Hion molemmin puolin pinnatut MDF-levyt P400 hiomapaperilla, jonka jälkeen tarpeen vaatiessa viimeistelen taulunpohjat P800 hiomapaperilla. Molemmat hionnat suoritetaan kuivahiontana. Tämän jälkeen levyistä poistetaan irtopöly. 

Oikean sinisen sävyn sekoittaminen tapahtuu aina "silmämääräisesti". Vesiohenteisia sävyjä sekoittaessa pitää muistaa että sävy tummuu melkoisesti kuivuessaan, samoin kuin violetti pigmentti jota lisäsin sävyyn ei näy tässä vaiheessa juurikaan....

Vesiohenteinen maali tulee aina ennen ruiskuttamista laskea sihdin lävitse(125). Kuvasta voi havaita kuinka paljon "roskia" vesiohenteinen pigmentti sisältää.

Vesiohenteisen maalin etuihin kuuluu riittoisuus, näihin neljään taulunpohjaan kului alle 60 grammaa ruiskutusvalmista maalia.

Aikaisemmin mainitsin kuivumisen yhteydessä tapahtuvasta sävyn tummumisesta. Kuten kuvasta näkyy, sävy muuttuu melkoisesti kuivuessaan.

Tarkoituksena olisi päästä jatkamaan maalaamista jo parin kolmen tunnin päästä pohjaamisesta. Ainoa huono puoli vesiohenteisiin maaleihin siirtymisessä on näiden haihdutustaukojen pituuden kasvaminen, mutta toisaalta silloin tätäkään blogipäivitystä ei välttämättä olisi tullut kirjoitettua.