Kuumia kuvia paukkupakkasessa

Ulkona paukkuu kolmenkympin pakkanen, joten on sopiva sää alkaa maalaamaan liekkikuvioita. Teon alla on moottoripyörän osat joita olen maalannut vähän pidemmän aikaa jo.
Päätin muuttaa liekkimaalausteni perustekniikkaa vähän, johtuen keltaisen väripigmentin vihertävästä sävystä. Yleensä hahmottelen liekkikuviot valkoisella, jonka jälkeen jatkan kuultavilla keltaisilla sekä punaoransseilla sävyillä. Nämä nykyisin käyttämäni värit ovat sen verran paremmin peittäviä, että keltainen häivytyskerros muuntaa mustankin sävyn vihreäksi erittäin helposti.

Mukavan rapeasta kelistä kertoo vesiohenteen olotila, kiinteä kun pitäisi olla nestemäinen.... 

Onneksi vesiohenteiset maalit ovat olleet koko ajan sekoittimessaan lämpötilan ollessa viiden asteen paremmalla puolella, sillä lattian rajassa säilöminen olisi johtanut koko maalivaraston uusimiseen....

Kuvassa lokasuoja liekkimallikuvien keskellä. Vasemmalla perinteisesti aloitettu tankin kuviointi. Värjäsin reilusti taustaa punaoranssiksi.

Tässä poiketaan tavanomaisesta(käyttämästäni) liekkimaalaustekniikasta; Otin oranssinsävyisen maalin suoraan taustaliekin maalaamista varten välttääkseni vihertymistä valmiissa työssä.

Ennen keltaisen sävyn ruiskutusta lisäsin tummanpunaista oranssinsävyllä maalaamani "taustaliekin" reunoille. Sävytin liekkeihin soveltuvan vaaleankeltaisen hahmotteluväriksi normaalisti käyttämäni valkoisen sijaan.

Valmis liekkikuvio. Tein lopuksi hehkuvan keltaiset paikat ensin valkoisella, jonka jälkeen häivytin yli kirkkaan keltaisella. Näin pystyin eliminoimaan vihertävän sävyn kuviosta, vaikka siinä on erittäin suuria sävynvaihteluita kirkkaasta keltaisesta mustaan.

Ruusut

Korttikustantajani Kantolan KorttiTuote toivoi suhteellisen pikaisesti uutta kuva-aihetta syvänpunaisista ruusuista. 
Punaisten ruusujen maalaamisessa on pari melko haastavaa tekijää. Ihan täysin mustaa sävyä ei voi käyttää ruusuissa edes varjopaikoissa, toinen haasteellinen asia on riittävän kontrastin saaminen saman sävyn eri vivahteilla maalatessa.

Kuvassa ns. väriluonnos. Jätin kuvat alkuhahmotteluista pois, jotta voin keskittyä varsinaiseen punaisen sävyn  maalaustekniikkaan.

Tässä ruusujen muoto alkaa olla jo suhteellisen hyvin kohdallaan. Käytin kahta eri punaisen sävyä, kirkasta punaista sekä tummanpunaista, jonka sekoitin punaisesta, magentasta ja tipasta mustaa.

Seuraavaksi lisäsin vaaleanpunaista, jolla sain muodot selkeämmin esiin. Tässä vaiheessa aloitin myös terälehtien tarkentamisen. 

Häivytin syvänpunaisella vaalennusten päälle, jonka jälkeen lisäsin kontrastia  tummanpunaisella. 

Valmiiseen tauluun lisäsin vielä muutaman lehtirykelmän kimpun taustalle sekä vaalean  hehkun kaikkien  lehtien että kukkien  reunaan.

Maalijätteen pintaan tuli jänniä kuvioita....

Punainen on erittäin haastava väri, välillä tuntuikin että parhaat sävytykset löytyivät jätemaaliastian pinnalta. Painettuna kuvaan tulee luultavasti lisää kontrastia sekä punainen sävy säädetään painovärien avulla ehkä vielä vähän punaisemmaksi...

Apple-TV hyötykäyttöön

Koulutuskeskus Tavastian IT-palveluiden Janne Kalmari tuli apuun kun meillä itsellämme loppuivat keinot virittelyssä. Janne asensi laitteet ja samalla opasti miten systeemi pelaa.
Saimme AppleTV:n jo vuoden alusta, mutta varsinainen käyttöönotto tapahtui vasta eilen. Yritin ensin itse vähän pähkäillä laitteen asennuksen kanssa mutta tulin siihen tulokseen että tässä tarvitaan nyt ammattilaista.(laitteen sisältämät ohjeet olivat kyllä hyvät ja suomenkieliset)

Ensimmäinen perusedellytys AppleTV:n käytölle, HDMI-dataprojektori. AppleTV liitetään suoraan HDMI-liitäntään kaapelilla

Sähköosaston pojat olivatkin tehneet laadukaan asennustyön, HDMI-liitännät olivat valmiina luokan tietoliikennekiskossa... Meillä on vähän ylimitoitettu kaapeli nyt, kun en havainnut tätä aikaisemmin...

Janne ehdotti että luomme oman verkon luokkaaan ja toi mukanaan Applen pienen wlan-yksikön. Tämä oli tarpeen AppleTV:n luonteen vuoksi, sillä koulun oman wlan-verkon käyttäjät olisivat voineet helposti liittää oman media-aineistonsa näkymään luokan projektorista.(toinen vaihtoehto on kiertää tämä salasanan avulla)

Kun molemmat piuhat olivat paikallaan AppleTV:ssä, kytkettiin virta sekä dataprojektoriin että AppleTV:n. Käyttöönotto oli erittäin helppoa ja selkeää piuhojen asentamisen jälkeen. Mukana tulleella kaukosäätimellä ohjataan laitetta

AppleTV:ssa valitaan Wi-Fi verkko, jonka jälkeen se on toimintavalmis.

iPadin Wi-Fi verkoksi vaihdetaan Pintaparvi-verkko, johon AppleTV on liitetty...

Klikataan iPadin ainoaa fyysistä nappia kaksi kertaa, jolloin saadaan ohjelmapalkki näkyviin, valitaan sieltä AirPlay, siitä AppleTV, jonka jälkeen painetaan Peilaus-nappi aktiiviseksi...

Kuva siirtyy välittömästi padilta projektorin näyttöön Janne Kalmari esittelee kuvassa AppleTV:n toimintaa Padilta

Ensivaikutelma on erittäin positiivinen. Viereiseen projektoriin viritetty SmartBoard tuli kerrasta vanhanaikaiseksi, sillä voin liikkua vapaasti luokassa padin kanssa näyttäen haluamaani aineistoa oppilaille. Periaatteessa jokaisella i-laitteella ja PC:llä(iTunesin kautta) voi ottaa projektorin näytön hallintaansa, jolloin kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus ottaa aktiivisesti osaa opetukseen omalta paikaltaan. Vasteaika on erittäin vähäinen ja systeemi pelaa juuri kuin pitääkin; padin kuva suurennettuna kaikkien nähtäväksi hyvine puolineen(helppo zoomaus ja selaaminen eri appsien välillä..)

Odotan tulevaa jaksoa jossa voin testata opiskelijoiden kanssa tätä taulun haltuun antamista, mitä se tulee vaikuttamaan pedagogisesti? Meillä on projektityön suoritus meneillään työsalissa, joten oppilaiden projektipäivitysten ja blogien reflektointi tulee olemaan huomattavasti helpompaa kun voi antaa puheenvuoron mukana projektorin hallinnan opiskelijalle.

Reilun satasen hintainen laite on kyllä erittäin kustannustehokas verrattuna kilpailijaansa SmartBoardiin.

Kiltakoulut-tapaaminen

Pintakilta-tyylisestä toiminnasta on tullut paljon tiedusteluja kuluneen syksyn ja alkutalven aikana. Päätin pyytää kiinnostuneet ja innostuneet ihmiset kahden päivän tapaamiseen aiheen tiimoilta, jos vaikka saataisiin jotakin uutta aikaiseksi.

Logostakin käy ilmi että Tampereen Pirkon automaalarit kuuluvat jo Pintakiltaan.

Päätarkoituksena oli saada kutsutut toimijat miettimään vastaavan opetusmenetelmän hyödyntämistä alakohtaisesti. Ajatuksena oli, että paikalle saapuneet toimisivat Kiltakoulu-toiminnan etujoukkona, "pilotteina", joista saatavien kokemusten perusteella sitten varsinaiset alakohtaiset killat alkaisivat nousemaan kullekin alalle soveltuvin menetelmin.

Aloitimme torstain 19.1.12 tutustumisella Pintakiltaan ja sen toimintamalleihin. Kävimme katsomassa työsalia ja oppilaiden työskentelyä käytännössä.(linkki opettaja Juha Viljamaan blogiin) Tässä lisäksi linkkejä opiskelijoiden blogeihin; tutoropiskelijamme Sade ja Salla, viime vuoden pintaliitäjät tulivat työssäoppimispaikoiltaan ohjaamaan Tampeereen tutoroppilaita Nettaa ja Helenaa.

Julia & Julia uusien hengityssuojaintensa kera harjoituksissa taitaja-semifinaalia silmälläpitäen. Kuva Juha Viljamaa

Mukana menossa oli myös taitaja-semifinaaleihin harjoittelevat opiskelijat molemmista Pintakilloista joten kiirettä riitti hallin puolella.(linkit Julian & Julian blogeihin, toinen Tampereen finalisteista on edellä mainittu Helena, toisen finalistin blogia ei ole vielä luotu.) Suurkiitokset taas Tavastiasta valmistuneelle Taru Kiviselle, joka kouluaikanaan osallistui taitajafinaaleihin menestykseekkäästi sijoittuen toiseksi siirtäen osaamistaan uusille kilpailijoille!

Taru Kivinen tekee sivutyönään erikoismaalauksia

Pyrimme tekemään mahdollisimman kiinteää yhteistyötä Pintakiltojen kesken. Olemme toimineet yhteistyössä jo marraskuusta lähtien vaikka varsinainen virallinen yhteistyö sovittiinkin vasta viime viikon keskiviikkona.

Toiminnan päätarkoitus on levittää molempien mukana olevien koulujen hyviä käytänteitä toiseenkin kouluun sekä järjestää oppilaiden ja opettajien vaihtoa. Opettajien vaihdossa meillä on yhteinen sivutoiminen opettaja, automaalarimestari Tea Piippola, jonka tärkeät opit tulevat suoraan työelämästä. Hän toimii päätoimisesti automaalarina joten saamme uusimmat käytettävät työtavat nopeasti hänelta opetukseemme. 

Tea pitämässä teoriatuntia Pirkon opiskelijoille.

Päivän lopuksi projektipäällikkö Anu Konkarikoski sai yleisön pohtimaan miten toimintaa voisi kullakin alalla aloitella, mitä pitäisi ottaa huomioon vastaavanlaisen oppimisympäristön luomisessa?

Perjantaina jatkoimme sosiaalisen median eri ilmiöiden ja työtapojen pohdinnalla. aamun alusti Koulutuskeskus Tavastian IT-palvelujen päällikkö Petri Nuorteva, joka tuli puhumaan sosiaalisen median ja koulujen IT-osastojen käytännön sovittamisesta. Asia aiheutti paljon mielipiteiden vaihtoa.

Petri Nuorteva kertoo somesta IT-palvelujen näkökulmasta.

Anne Rongas, somekouluttaja ja yrittäjä

 Päivän loppuosan koulutuksesta vastasi somekouluttaja Anne Rongas, jonka avustuksella loimme osallistujille oman kalenterin ja yhteystietoluettelon. Anne piti laajan esitelmän somen käytöstä yleensäkin ja antoi monta tarpeellista linkkiä ja vinkkiä. Suurkiitokset Annelle!

Samaan aikaan pidettiin Nappiparisto-hankkeen kokous, jonne osa osallistujista aamupäivästä.

 Kiitokset vielä kerran kaikille paikalle tulleille, näytti siltä että Kiltakoulut-hanke on syntymässä!

Pintakiltaa ja oppilasprojektia

Alkanut vuosi on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Nuoret oppilaamme ovat ottaneet innolla Nissan-projektin haasteen vastaan ja itse olen etupäässä miettinyt tulevaa kiltakoulut-päivää.
Pintakilta-toiminta tuntuu rönsyilevän uusia ideoita lähes päivittäin. Sain tilaisuuden käydä keskiviikkona tutustumassa Inno-Omniaan ja heidän mobiili-hankkeisiinsa. Meitä oli Tavastiasta kourallinen tieto- ja viestintätekniikasta kiinnostuneita toimijoita.

Inno-Omnian aulassa on mielenkiintoisen näköinen infotiski... Isäntämme Esko Lius oikealla.

Esko Lius Inno-Omniasta toimi isäntänämme ja saimmekin seikkaperäisen ja hyödyllisen tietokatsauksen laitteistojen sekä eri medioiden käytöstä. Itseäni kiinnostaa edelleenkin Mokia-hanke, varsinkin välineet joilla ko. hankkeessa on saatu nuoret aktivoitua. Inno-Omniasta saimme tuomiseksi monia tuoreita uusia ideoita, nähtäväksi jää osaammeko hyödyntää niitä käytännössä.

Apple-TV:lla pystyy kuuleman mukaan ohjaamaan datatykkiä iPad2:lla. Tilasin Pintakillan luokkahuoneeseen oman kappaleen. Nyt on samanlainen olo kuin vitsin hölmöläisillä, joiden uimahyppyretket ovat tulevaisuudessa mukavampia kun altaaseen saadaan vesikin.... En nimittäin ymmärtänyt tilata sitä tuiki tärkeää kymmenmetristä HDMI-piuhaa samalla, joten odotamme innolla piuhan saapumista....

Vielä kun oppisi kääntämään nämä kuvat vaakaan... No pääasia että vimpain on jo tontilla, mukana näytti olevan helppotajuinen ohjekirja..

Tänään sain työparikseni aikuiskoulutukseen automaalarimestari Tea Piippolan, joka toimii Pintakilta-kouluissa tällä hetkellä opettajana aina kun tarvetta ilmenee jatkaen samalla vaativassa automaalarin ammatissa. Tea hoiteli osuutensa mallikkaasti ja ammattitaidolla. Tea opetti oppilaille maaliruiskujen huoltoa niin kovalla vauhdilla että ottamani kuvat ovat melkoisen tärähtäneitä. Tai sitten en vaan osaa tällä(kään) puhelimella kuvata..

Oli ilo havaita myös nuorisoasteen oppilaiden motivaation määrä heidän Nissan-projektissaan. Opettaja Juha Viljamaa ja ammatillinen ohjaaja Marika Laine ovat onnistuneet puhaltamaan porukkaan hyvän yhteishengen, sillä osa oppilaista piti tänäänkin taas "komentaa" kotiin koulupäivän jälkeen kun eivät osanneet itse lähteä.

Koulu päättyi tunti sitten, jos ette ole havainneet... Osa ei suostu pitämään edes sairaslomiaan.... Olen kyllä oikeasti kovin ylpeä nuorten miesten asenteesta!

Myös erikoismaalauksen oppipoikani(oppihenkilö?), ammattitutkintoa Tavastiassa suorittava Taru Kivinen osallistui tänään erikoismaalaustiimin opetukseen, tutulla liekkiaiheella. Taru sai nuorten kanssa huollettua kynäruiskut ja porukan hienosti toimimaan omalla esimerkillään; maalaamaan ensimmäiset harjoitustyöt Nissan-Projektin toteutusta silmällä pitäen.

Kun "aamuvuoro" lopetti, niin Mika tuli vielä koulun jälkeen "iltavuoroon" erikoismaalausopetukseen. Taru opastaa liekkikuvioiden maalaamista.

Monesti mietin mikä saa minut pysymään vuodesta toiseen opettajana, mutta tänään taas huomasin voimavaran joka pitää mieleni virkeänä; Oppilaiden into ja motivaatio, joita sivusta seuratessa itsekin innostuu uudelleen ja uudelleen. Tähän kun lisätään vielä mahtava kollega-tiimi ympärillä, niin voiko ihminen enää työltään enempää toivoa?

Aikidotreenit "omalla salilla"

Päätin syksyllä hankkia oman tatamin, eli harjoitusmaton. Tämä on ollut haaveenani jo pitkään, oikeastaan siitä lähtien kun aloitin teini-ikäisenä judoharrastuksen. Nyt keski-ikäisenä siirryin harrastamaan aikidoa noin puolitoista vuotta sitten.(yli kymmenen vuoden tauon jälkeen) Aikidon harjoittelussa tatami tulee tarpeeseen...
Tatamimaton hankkimiseen vaikutti paljon lomaperhetoiminta, jossa olemme mukana. Lomalasten majoittaminen tatamille on ollut heille mieluista, samoin kuin tatamihuoneen käyttäminen vähän rajumpiin leikkeihin. Perinteinen olohuoneen kalusto sai lähteä ja tilalle tulivat säkkituolit sekä voimistelupallot. Huoneen seinään voi heijastaa myös Wii-konsolin kuvaa. Valitsimme Wii-konsolin sen liikunnallisten pelien vuoksi.

Tatamit paikallaan. Huoneeseen mahtui vain 8 matonpalaa(16 neliötä), joten treenaus tapahtuu lähinnä yksin tai korkeintaan kahden treenaajan kesken. Johtohässäkkä vasemmalla on Wii-konsoli + johdot, huone ei ole vielä valmis, seinät pitää maalata ja johdot koteloida.

Kiireisen syyskauden vuoksi en aikaisemmin ole ehtinyt kunnon harjoitusta kotisalilla järjestämään. Nyt kuitenkin joulun välipäivien vapaata aikaa piristämään sain aikidovalmentajamme Reijo Rajalan antamaan tukiopetusta aikidon alkeissa. Kutsuin mukaan treenikaverini Ville Frimanin.

Kuva otettu Riihimäellä Aikidosalilla. Kättelemme Reijo Rajalan kanssa leikkimielisen ottelun päätteeksi, jossa allekirjoittanut oppi kaatumaan kaikkiin ilmansuuntiin..... Kuvan otti Ville Friman, Fotoman

Saimme Villen kanssa kunnon kertauksen tähän asti opetetusta, Reijo piti kahden ja puolen tunnin "kinkunsulatustreenit". Täytyy kyllä myöntää että edellisestä treenistä on luvattoman pitkä aika. Olin enemmän tai vähemmän flunssassa lähes koko joulukuun, joten harjoittelu on jäänyt vähemmälle. Nyt treenien jälkeisenä aamuna tuntuu kuin olisin rekan alle jäänyt, tosin tervettä kipua, joten pitkääkin tästä lähteä venyttelemään.. Kiitokset Reijolle vielä kerran vaivannäöstä!

Marhed Scanian viimeistelyä

Kun pääsin autoa maalaamaan paikan päälle, oli työtä tehdessä aikataulu melkoisen kireä, joten kuvia ei ole otettuna kovinkaan paljon.
Aloitin päivän heti aamusta, joten klo 6.00 suuntasin auton keulan Vantaata kohti vesiohenteiset maalit mukaan pakattuna. Tämä tarkoittaa että jouduin menemään jo viideltä pakkaamaan, sillä vesiohenteisia maaleja ei saa päästää jäätymään.

Sekoitin maalit vielä ennen lähtöä kertaalleen parhaan mahdollisen maalaustuloksen saavuttamiseksi.

Keulapalakin piti hioa ja lakata uudelleen kokonaisuudessaan. kuvassa suojausvaihe meneillään.

Keulapalan saadessa osumaa myös viereisiin osiin oli tullut vaurioita. kuvassa oven vauriot hiottuna P320 karkeudella ensin tasaiseksi, jonka jälkeen vielä hionta ensin P400 ja P800 karkeuksilla ennen maalaamista.

Myös ajavalon kehys sekä maskin reuna oli kärsinyt, kuvassa vauriot hiottuna P320 karkeudella. Ajovalon kehykseen laitoin myös autokittiä, käytin hiomavärinä SEM High Build primeriä, joka kuivuu erittäin nopeasti.

Erikoismaalauksen paikkamaalaus poikkeaa normaalista paikkamaalauksesta siten, että pyritään tekemään mahdollisimman vähän lisävaurioita, tai ruiskutetaan hiomavärit mahdollisimman pienelle alueelle. Monesti hiontakarkeudet ovat huomattavasti hienompia kuin normaalisti paikkamaalatessa, sekä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon käsityökaluja.(Tässäkin tapauksessa vain suorat pinnat hiottiin koneella.)

Auto suojattuna hionnan jälkeen, erikoismaalauksen liekkikuvioiden paikkamaalaus on jo aloitettu.

Liekkien korjausmaalaus tehtiin osa kiinni autossa, tässä kuva välittömästi raitojen suojausten poiston jälkeen.

 Harmillisesti en saanut otettua ainuttakaan kuvaa liekkien korjausmaalauksesta, sillä opiskelijamme tulivat opettajansa Juha Viljamaan johdolla katsomaan tätä erikoismaalauksen vaihetta. Maalasin liekit suojattuna edelleen olevan raidotuksen "päälle", ja kun liekkikuviot miellyttivät silmää sopien kokonaisuuteen, poistin raidoituksen suojana olleet teippaukset. Vasta tämän jälkeen pääsin kokeilemaan kuinka hyvin omassa tilassani mittaamalla tehty korjausraidoitus osui kohdalleen.

Kuvassa liekit valmiina ja raidotuksen suojaus poistettuna. Tämän jälkeen oli vuorossa eri sävyjen häivytysmaalaus viereisiin osiin. Vastaavien liekkikuvioden maalauksen kuvaus löytyy täältä.

Nokkapala sovitettuna paikalleen. kohtuullisen hyvin kuviot osuivat, jouduin vähän korjaamaan ylimmän raidan reunaa soveltuvammaksi...